Perhe matkustaa Baltiassa: Liepaja

Perhe matkustaa Baltiassa -sarjassa ollaan nyt päästy Latvian Liepajaan asti. Olemme matkustaneet osittain Via Balticaa pitkin, mutta välillä siltä on poikettu eri puolille. 

Tämä oli meidän ensimmäinen kesälomareissu lapsellisena perheenä (muutoin ollaan vaan oltu lapsellisia ilman lasta). Reissusta on siis jo hieman aikaa, sillä teimme sen kesällä 2015.

Parhaiten minulle on jäänyt Liepajasta mieleen upea pitkä hiekkaranta ja sen äärellä oleva kaunis metsämäinen puisto. Kävelimme pitkin puistoa ja istuimme välillä alas jotta pieni vauvamme sai hieman venytellä itseään ja liikkua sen mitä osasi kontata. Sää ei ollut aurinkoinen niin ei vietetty sen enempää aikaa rannalla, mutta kävelimme viereisessä puistossa ja kaupungilla.

Liepaja sijaitsee meren äärellä Latvian lounaisosassa. Kaupungin itäpuolella on Liepajajärvi. Kauppakanaali yhdistää näiden rannat. Pääkaupunki Riiasta matkaa tänne on 220 kilometriä.

Vaikka kaupunki on maan kolmanneksi suurin asukasluvultaan niin mielestäni se vaikutti kovin hiljaiselta. Paikallisella torilla näytti olevan kuitenkin elämää. Myynnissä oli paljon kauniita kukkia, vihannesten taimia, hedelmiä ja marjoja. Hinnat eivät päätä huimanneet. Muutenkin Latviassa yleensä on Suomeen verrattuna edullista.

Me kävelimme eri puolilla kaupunkia. Mitään sen kummempia suunnitelmia meillä ei paikan päällä ollut. Itse en kaupungista mitään sen suurempaa nähtävyyttä tai vetonaulaa löytänyt (voi toki olla ettei vain oltu oikeilla kaduilla).

Liepaja tuntui rauhalliselta ja hiljaiselta ainakin niinä parina päivänä, kun me siellä olimme. Liepajassa järjestetään joka kesä heinäkuussa suuri rantatapahtuma Baltic Beach Party. Silloin kaupungissa ja rannoilla on varmasti ihan erilainen meno. Toki meillä ei tainnut päivät ihan aurinkoisimmasta päästä olla niin sekin vaikutti rannan hiljaisuuteen. Liepaja on tunnetaan musiikkikaupunkina.

Ranta on puhdas ja hiekkaa riittää silmänkantamattomiin, ja sen alueella on myös muutamia rantakahviloita ja muita palveluita.

Kävelimme katsomaan joenrantaa. Sinne oli rakennettu kaikenlaista ja kaunistettu paikkoja. Joella näkyi muutamia vuokrattuja polkuveneitä, jotka näyttivät hauskoilta. Ne oli tehty auton mallisiksi.

Karostan alue

Liepajassa käydessä kannattaa käydä Karostan alueella. Alue on neuvostojäännös. Se on noin kymmenen kilometrin päässä keskustasta. Teimme sinne iltasella pienen autoajelun. Kiersimme aluetta ja kävimme pienessä ruokakaupassa ostamassa hotellihuoneeseen hieman herkkuja. Suurin osa ostoksista menikin prosenttien puolelle, sillä isäntä osti kotiinviemisiä.

Alueella oli paljon huonoon kuntoon menneitä vanhoja neuvostoaikaisia tiilirakennuksia. Meitä alue muistutti rakennuksineen kovin Tammisaaren Dragsvikin armeija-aluetta rakennuksineen. Tosin kunto oli aivan eri.

Karostan alue oli neuvostoaikaan salainen paikka ja sinne ei päässyt ulkopuoliset. 1994 asti se ei ole enää toiminut sotilasalueena.

Mikäli haluaa vähän erilaisempaa yöpymistä niin Karostan vankilassa voi myös majoittua. Siitä on luksuskaukana niin kuin vankilassa kuuluukin olla. Vankila kuului maan pahamaineisimpiin. Edulliseen hintaan (kaipa sitä joku haluaa tällaisestakin maksaa) pääsee nukkumaan lankuilla joissa ei ole edes vuodevaatteita. Myöskään lämmintä vettä ei ole tarjolla ja asiakkaita "kohdellaan" kuten vankeja.

Yöpymisen sijaan meille olisi riittänyt käynti vankilamuseossa, mutta se oli jo kiinni, kun olimme myöhään illalla liikkeellä.

Meillä oli kiva siisti ja hiljainen hotelli, jossa yövyimme pari yötä. Yhtenä iltana söimme hotellin omassa ravintolassa. Tilasimme paikallista ruokaa, joka tarjoiltiin perinteiseen tapaan saviruukusta. Täytyy sanoa, että oli todella hyvää.

Isommasta kauppakeskuksesta saimme hieman ruokia taas reissuun. Meillä oli autossa aina mukana hieman eväitä ja vauvalle piti olla ruokaa ja juomaa. Ihan samanlaisia vauvanruokia ei ollut tarjolla ja meillä oli käytössä erikoismaito (maidoton maito). Niitä ei saanut ihan joka kaupasta.

Liikekeskuksen vieressä oli sopivasti Neste ja Hesburger. Tiivis kaksikko Latviassa. Siellä missä näkyy Neste on usein myös Hesburger vieressä.

Hyvää ruokaa hotellin ravintolassa (ylin kuva), kauppakeskus ja hotellin pienimuotoinen aamupala (alin kuva).

Matkallamme pysähdyimme seuraavissa kaupungeissa/kylissä:

Viro: Tallinna-Rapla-Pärnu,

Latvia: Riika-Jurmala-Kuldiga-Liepaja,

Lietttua: Klaipeda-Kuurinkynnäs (niemimaa)-Kaunas-Trakai-Vilna.

Takaisin menomatkalla pysähdyimme lisäksi Latviassa Siguldassa ja Viron puolella Pärnussa ja Tallinnassa, josta matka jatkui takaisin koti Turkuun Helsingin kautta.

Pysyt paremmin mukana matkassa, kun seuraat blogia facebookissa!

Olisi kiva kuulla myös jos sinulla on kivoja vinkkejä Baltiaan!

Seuraavana vuorossa Kuurinkynnäs eli Kuurin Niemimaa.

Perhekupla -Uusi blogiyhteisö

Mammalandiaa on haluttu muuttaa ja kehittää edelleen. Syntyi Perhekupla. Perhekuplan yhteisö on suunnattu niin iseille kuin äideille sekä perheestä haaveileville.


Mukana on siirtynyt Mammalandiasta tuttuja bloggaajia. Yhteisömme kasvaa ja Perhekupla
etsii uusia kiinnostavia bloggaajia mukaan. Omaan bloggaamiseeni ja blogiini muutos ei vaikuta. Blogi siis säilyy ennallaan (mitä nyt pientä logopäivitystä). Toivottavasti voimme tarjota lukijoille entistä monipuolisemmin tietoa, mukavia lukuhetkiä, vertaistukea ja tarjota mm. kivoja kilpailuja uudessa yhteisössämme.


Laita Perhekupla seurantaan:
Instagram: Perhekupla
Facebook: Perhekupla
Netissä: www.perhekupla.fi

.

Helpot ja nopeat päärynän puolikkaat

Mä tykkään nopeista ja helpoista resepteistä. Eilenkin meillä oli illalla vieraita käymässä ja jotain pientä tarjoiltavaa olisi kiva laittaa pöytään pipareiden ja kahvin kanssa.


Tässä on helppo ja nopea jälkiruoka.

Tarvitset:

-  2 Purkkia päärynän puolikkaita
(sokeriliemessä)

-  Minttusuklaa karkkeja
(mm. Fazerin sopii hyvin, sellainen paperipäällysteinen karkki).
- Vispikermaa
-Hasselpähkinärouhetta

Asettele päärynän puolikkaat uunipellille leivinpaperin päälle tasaisempi puoli ylös päin.

Laita jokaisen päärynän puolikkaan keskelle koloon suklaakarkki. Ja ei kun uuniin n.180 asteeseen

niin kauan, että suklaa on hieman sulanut (n.4 min). Näiden ollessa uunissa ehdit vatkata sillä aikaa kermavaahdon. Itse lisään yleensä kermavaahdon sekaan vielä vaniliinisokeria.


Meidän 3-vuotias oli oikein reipas avustaja. Hän avasi karkkipapereista suklaat ja asetteli ne päärynänpuolikkaiden päälle. Olin sanonut tälle suklaahirmulle, että niitä ei saa syödä ennen kuin ne tulevat uunista. Kävimme välillä ottamassa vieraat vastaan ja jatkoimme karkkien asettelua. Samalla poika ilmoitti jokaiselle keittiöön saapuvalle, että ei saa syödä suklaatia vielä. Pitää odottaa, että tulee uunista.

Asettele päärynän puolikkaat tarjoiluastioille ja laita viereen (tai päälle, mutta ole nopea tarjoilussa ettei kerma ehdi sulaa) iso nokare kermavaahtoa. Halutessaan kermavaahdon päälle voi vielä ripotella hieman mantelirouhetta, joka antaa kivaa lisämakua.

Mikäli kotoa ei löydy minttusuklaata voi sen korvata jollain muulla saman tyylisellä suklaalla kuten After Eight. Jos aikaa on enemmän niin voit liottaa päärynän puolikkaita vaikka jossain hyvässä konjakissa antamaan lisämakua.






Smaklik måltid!

Juhlia ja yökyläilyä

Loppiasiviikonloppuna olimme perjantaina mieheni kanssa upeilla juhlilla Tammisaaressa. Sain luvan lähteä töistä hieman aikaisemmin, jotta ehdin kampaajalle. Samalla leikkautin vähän hiuksiani lyhyemmiksi (huonot latvat pois. Ei siis sen enempää tällä kertaa).

Poika ja mieheni menivät jo edellisenä päivänä Tammisaareen. Sain siis viettää torstain ihan omissa oloissani. Tosin se meni nopeasti, kun töiden jälkeen kävin kotona kääntymässä, olin jumpalla ja saunoin siellä hyvin. Kotona olo meni illalla siihen, että valmistauduin seuraavan päivän hienoihin tanssiaisiin. No ehdin hieman maata sohvalla ja nauttia lasillisen viiniä.

Perjantaina mieheni vei pojan jo päivällä siskoni luokse hoitoon. Poika pääsi ensimmäistä kertaa yökylään kaverille (serkkupojan luokse). Anoppilassa hän on kerran aiemmin ollutkin yötä. Siitä oli jo lähemmäs vuosi aikaa.

Tämä oli ensimmäinen kerta, kun mä olin näin pitkään erossa pojastani. Kahteen yöhön en ollut hänen kanssaan. Kaikki oli kuitenkin onneksi mennyt oikein hyvin ja hänellä oli ollut tosi kivaa.

Siskoni oli järjestänyt elokuvaillan pojille. Heiltä oli kysytty mitä kaikkea elokuvissa pitää olla. He olivat sanoneet liput ja popcornia. He olivat saaneet itse askarrella liput, jotka siskoni sitten hattu päässä leimasi. Popcornia saivat herkutellakseen. Olohuoneen seinällä oli valkoiset kankaat tuomassa leffasalifiilistä.

Meidän pieni junafani oli innoissaan, kun katsoivat Chuggingtonia. Tosin meillä se on ChuggingTÅG. Sitä sarjaa on kotonakin useamman kerran katsottua. Häneen ei siis mennyt täysin läpi tuo elokuva-titteli. Hän oli muutamaan otteeseen maininnut, että tama ei ole elokuva. Hauskaa kuitenkin oli ollut.

Ei tullut otettua yhtään kuvaa ennen juhlia, kun oli freshinä. Tässä aamuyön pikkutunneilta muutama kuva.

Meidän juhlat menivät myös oikein hyvin. Ruoka oli todella hyvää, hienot puitteet, hyvää seuraa, livemusiikkia. Juhlissa olisi voinut olla aamuun asti. Tiesin kuitenkin, että sitten olisi niin väsynyt ja poikakin pitäisi hakea takaisin hoidosta jossain vaiheessa.

Tilasimme taksin takaisin päin neljän maissa aamuyötä. Kumman hyvin olinkin jaksanut valvoa.

Nukuin noin 4,5 tuntia. Lyhyt aika, mutta nukuin niin sikeästi, että olin heti aamusta pirteä ja reipas. En olekaan noin sikeästi tainnut kolmeen vuoteen nukkua. Sain koko sängyn yöksi itselleni, luksusta!

Tonttupolku Raaseporissa -Tomtestig

Viikonloppu sujui miehen kotipaikalla Tammisaaressa. Sunnuntaina oli ihanan aurinkoinen ilma ja muutenkin kiva keli niin päätettiin lähteä pienelle ajelulle n. 15 kilometrin päähän Snappertunaan kohti Tonttupolkua. Joulu meni sen verran nopeasti, että silloin emme tonttupolulle ehtineet.

Hyppäsimme auton kyytiin miehini, pojan ja anopin kanssa. Heti Tammisaaren tieltä oli hyvät opasteet. Ainoastaan lähempänä hieman mietimme missä tuo polku sijaitsee, kun kylteissä ei enää lukenut Tomtestig. Samassa paikassa sijaitsee kuitenkin Malmbacka, joten päättelimme, että sen yhteydestä polkukin varmasti lähtee.

Tonttupolku löytyy osoitteesta Norrbyvägen 45. Se on pari kilometriä sivuun Kuninkaan tieltä.

Alueella on pieni parkkialue, infotaulu ja esitteitä. Hieman katselimme ympärillemme ja mietimme mistä Tonttupolku alkaa. Vähän syvemmällä metsässä oli hyvin merkittynä Tonttupolku -Tomtestig.

Kaikki innoissamme kävelimme vähän syvemmälle metsään katsomaan millainen tonttupolku on.

Alueelle on rakennuttu muutamia erilaisia vanhan tyylisiä pieniä rakennuksia, kuten sauna, liiteri, vaja ja isoäidin talo. Ne ovat kaikki vuokrattavissa. Näiden takaa oli polun alku ja kartta.

Tonttupolku sopii hyvin kaiken ikäisille. Polku on siis oikeasti pieni polku metsässä, joten kärryillä tai muilla apuvälineillä siellä ei pääse liikkumaan. Reitti on merkitty hyvin punaisilla merkeillä puissa.

3-vuotias poikamme etsi innoisaan aina seuraavaa punaista pompulaa puusta, joka osoittaa seuraavan rastin sijainnin.

Polku ei ole mikään pitkä, joten sen kiertää melko nopeasti ja pienikin lapsi jaksaa sen hyvin.

Punaisia palloja löytyy polun varrelta 24 kappaletta ja jokaisessa oli kysymys tai useampi.

Kysymykset olivat yksinkertaisia ja 3-vuotiaskin pärjäsi niissä tosi hyvin. Aikuisillekin ne olivat silti mukavia. Ja aina on kiva kuulla ja nähdä mitä pieni lapsi vastaa ja osaa. Kysymykset ovat ruotsiksi, suomeksi ja englanniksi.

Vuokrattavien mökkien ja saunan lisäksi Malmbackassa järjestetään mm. miilunpolttoa. Se on vanha tapa valmistaa hiiltä.

Tänne me menemme aivan varmasti vielä uudelleen jossain vaiheessa.
Tonttupolku on avoinna tammikuun loppuun asti ja se on ilmainen.

Poika oli innoissaan ja katsoi kaikkia tonttuja ja muita asetelmia tarkkaan ja läheltä.
Osan edessä hän makasi mahallaan maassa ja katseli mitä tontut tekevät. Varmasti lapsen mielikuvitus laukkasi ja hän oli tonttujen taikamaassa.