3v neuvolassa

Meidän ihana pienokainen ei enää olekaan ihan pieni poika. Kolme vuotta tuli täyteen kuun alkupuolella. Synttäreitä juhlittiin muutamaankin kertaan, joista olenkin jo kirjoittanut blogissani. 

Miehelläni oli vapaa päivä, joten pääsimme kumpikin osallistumaan pojan 3v. neuvolaan. Aulassa oli paljon kivoja leluja ja Poju olisi halunnut jäädä niillä leikkimään. Meidän tuntien olimme täsmällisiä, ei myöhässä, mutta ei myöskään mitenkään ajoissa, joten leikit luvattiin neuvolan jälkeiselle ajalle. Pääsimme melkein heti sisään.

Jonkun aikaa sain suostutella poikaa tulemaan ovelta pöydän äärelle. Poika puhuu jo hyvin ja selkeästi sekä suomeksi että ruotsiksi. Hän on kuitenkin alkuun aina sen verran ujo, että neuvolassa ei pahemmin puhunut mitään. Loppu vaiheessa vähän hiljaa vastaili neuvolatädin kysymyksiin, kun istui vanhempien sylissä ja teki tehtäviä.

Me ollaan vain kerran aikaisemmin (2v.neuvolassa) käyty tässä samassa paikassa. Viihdyttiin aikaisemmassa asuinalueemme neuvolassa oikein hyvin, mutta siellä ei pystytä seuraamaan kaksikielisen lapsen kielellistä kehitystä.

Sylissäni hän teki tehtäviä, näytti kuvista neuvolatädin kysymiä asioita (mikä on isoin, pienin, mikä näistä on hauva jne.), rakenteli palikkatornia, avasi kierrekorkkia, ojensi vanhemmille asioita jne. Kysymykset olivat toki ruotsiksi, joka on hänen äidinkielensä.

Myös piirustustehtävä oli, jossa piti piirtää samanlainen kuva kuvan alapuolelle (pystyviiva, vaakaviiva ja ympyrä). Pystyviiva alkoi kovin lupaavasti (äidin ja isän ajatellessa jes jes jes), mutta sitten kynä jatkoi pitkin paperia. Pitäisi ehkä laittaa enemmän kynää ja paperia esille kotona.

Muita tehtäviä oli pallon heittäminen neuvolatädille ja kiinni ottaminen. Piti myös hyppiä ja kävellä varpaillaan. Neuvolatädin malli ja pyyntö ei tuottanut tulosta näihin, joten jouduin itse malliksi. Sitten tekikin oikein hienosti.

Onko teillä ollut samanlaisia tehtäviä 3-vuotisneuvolassa?

Välillä tehdään muistoksi painokuvioita kasvavista jaloista ja käsistä.

Painoa (14kg) ja pituutta (98,5cm) oli tullut kivasti vuodessa lisää ja käyrät kasvoivat nätisti tasaisesti. Tämä olikin nyt ensimmäinen kerta, kun Poju pääsi seinää vasten mittaamaan pituutensa.

Lokakuussa rokoteohjelmaan tuli vesirokkorokote, jonka me otettiin pojalle. Sen sai valita reiteen tai käsivarteen. Mä suosin jalkaa, kun käsi on lapsella usein niin pieni hentoinen. Poju istui upeasti mun sylissä rokotteen ajan ja oli paikoillaan eikä onneksi edes itsenyt. Oletteko te ottaneet lapsellenne tämän rokotteen?

Hienosta suorituksesta Poju sai valita tarran. Liikennevalo-tarra oli hänestä tosi hieno ja sen hän otti.Vaatteita takaisin laittaessa tarra tippui johonkin. Sitä ei löytynyt vaatteista eikä lattialta. No hän sai uuden, kun liikennevaloja oli useampi kappale. Sitten tietysti löysimme lattialta tarran. Pojulla kävi tuuri, kun sai nyt kaksi tarraa.

Pojan toiveesta virallisena syntymäpäivänä nautittiin jäätelö. Vietimme päivää perheen kesken tuolloin.

Vilkutteluiden jälkeen poika sai vielä vähän aikaa leikkiä aulassa, kuten olimme luvanneet. Ja taidettiin me luvata, että kaupasta saa myös valita haluamansa jätskin.

Vesirokkorokote kaikille!

Lasten (ja myös aikuisten) rokottaminen nousee aina aika ajoin otsikoihin. Välillä on jotain sairauksia ilmaantunut, joiden on jo luultu tyyliin kokonaan poistuneen. Nämä ovat usein johtuneet siitä, että osa vanhemmista ei halua lapsiensa saavan kansallisessa rokotusohjelmassa olevia rokotteita. Ne ovat sitten levinneet, kun on monta rokottamatonta tekemisissä keskenään. Vaikka rokotusohjelma on kansallinen niin se on silti vapaaehtoinen.

Ehkä vesirokkobileet jäävät historiaan tämän myötä.

Tänään luin, että kansalliseen rokotusohjelmaan otetaan mukaan vesirokkorokote. Sen saavat kaikki alle 12-vuotiaat. Sosiaali-ja terveysministeriö antoi uuden asetuksen rokotuksista ja rokotuksia aletaan antamaan syyskuussa.

Rokotukset annetaan 18kk ja kuuden vuoden iässä. Täydennysrokotukset annetaan seuraavan kerran kuuden vuoden aikana. Nyt rokotusohjelman alussa kaikki 11-vuotiaat ja nuoremmat (jotka eivät ole vesirokkoa sairastaneet) saavat annoksen vesirokkorokotetta. Toinen rokote annetaan lapsen täyttäessä kuusi vuotta jos hän on nyt 5-vuotias tai nuorempi. Ensimmäisen rokotteen 6-11 -vuotiaana saaneet saavat toisen rokotteensa kun he ovat 12-vuotiaita.

Lisäksi TBE-rokotus (puutiaisaivotulehdusrokote) laajenee Paraisille, Simoon ja osalle varusmiehistä. Nämä ovat mielestäni hyviä uudistuksia. Tosin toivoisin, että TBE-rokotuksen saisi myös muut halukkaat tai ainakin sellaiset, jotka viettävät riskialueilla paljon aikaa. Mekin ollaan kesäisin mökillä saaressa, jossa varmasti on paljon punkkeja. Siihen vielä koira mukaan niin punkkien läheisyys on taattu. TBE-rokotuksen ja vesirokkorokotuksen voi toki nytkin itse hankkia omakustanteisesti.

Me ollaan otettu kaikki "pakolliset" rokotteet lapselle sitä mukaan, kun niitä neuvolassa on annettu. Syksyllä otettiin myös koko perhe influenssarokotteet. Se olikin ensimäinen kerta, kun sen itselleni otin. Pienten lasten vanhemmat saavat sen ilmaiseksi. Lapsen kohdalla vähän mietitytti tämä rokote, sillä välillä on ollut niitä narkolepsia juttuja lehdissä. Olisi kyllä todella kamalaa jos sellainen tulisi. Ne jutut silloin lehdissä taisivat koskea kyllä enemmän sikainfluenssarokotetta. Tosin kaikissa rokotuksissa on aina riskinsä.

No ainakin tällä hetkellä olen tyytyväinen sillä taaperon on ollut syksystä tähän asti terveenä (ellei jotain pieniä nuhia tms. oteta huomioon). Se on aina niin kurjaa, kun pieni lapsi sairastaa.

Mikä on teidän mielipiteenne rokotuksista? Otatteko vai ette ja miksi näin? 

Lähde: klik.

Kuvat: täältä