keskiviikko 20. heinäkuuta 2022

Luostarinmäki - Turun käsityöläismuseo




Yksi Turun ihanimmista museoista on Luostarinmäen käsityöläismuseo. Se sijaitsee aivan Turun keskustan tuntumassa, osoitteessa, Vartiovuorenkatu 2. Se on hyvin vanhaa Turkua, puutalokorttelialue, joka säilyi Turun palolta vuonna 1827. Ainutlaatuinen miljöö siis.

Korttelin nimi on Luostarinmäki. Nimi otettiin myös museon nimeksi vuonna 2020. Aiemmin sen nimi oli Luostarinmäen käsityöläismuseo. 

Museo avattiin kesällä tauon jälkeen. Alueella on viime vuoden aikana tehty sähkö- vesi- ja viemäritöitä. Sen yhteydessä alueelta löytyi vanhaa kivikatua 1800-luvun alusta. Arkeologien työhön pääsee tutustumaan heinäkuun 29. päivään asti ja sitten taas 8.-31.8. , jolloin he jatkavat katukiveyksen esiin kaivamista. Myös museon näyttelyitä on uudistettu. 



Alueella on erilaisia pihapiirejä ja taloissa pääsee tutustumaan siihen millaista elämä oli ennen vanhaan. Nyt voi myös tutustua siihen millaisia ihmisiä alueella on asunut ja tutustua heidän tarinoihinsa. Luostarinmäki on oiva tapa opettaa myös perheen pienimmille miten ennen elettiin.  Osassa taloista on museon henkilökuntaa kertomassa paikoista. 

Työntekijät ovat pukeutuneet aikakauden mukaisiin vaatteisiin (1700- 1900 -luvuilta). Usein erilaisina teemapäivinä pääsee tutustumaan tarkemmin vanhan ajan käsityöläisten ammatteihin näytöksin.



Uudistetussa Luostarinmäessä myös perheen pienimmät pääsevät entistä enemmän tutuiksi entisaikojen asuintapojen yms. kanssa. Alueelta löytyy kiva piha, jossa on mm. puisia hevosia, joiden kyytiin hypätä leikkimään.

Tuvassa pääsee ihanasti leikkimään kotia ja keittiöleikkejä. Pikkuhöökarin puodissa taas pääsee leikkimään myynti- ja ostoleikkejä. Sisätiloissa on myös lapsille tehty kellosepän verstas ja erilaisia toiminnallisia juttuja. 

Näissä kaikissa siis saa koskea esineisiin ja pääsee leikkimään niillä. Myös lukunurkkaus löytyy. 
Ihanasti otettu lapset huomioon.


Yhdestä pihapiiristä löytyy myös tila, jossa pääsee pelaamaan erilaisia pelejä. Luostarinmäellä on oma posti ja pieni puoti sekä matkamuistomyymälä. Sieltä voi ostaa mm. erilaisia käsitöitä. Porttien ulkopuolella sijaitsee kahvila.


Talvella, joulun aikaan pääsee tutustumaan joulukoristeluihin ja erilaisiin joulupöydän kattauksiin.
Täältä pääset kurkkaamaan Luostarinmäen joulutunnelmia.

Suosittelen Luostarinmäkeä kaikille. Se sopii hyvin melkeinpä kaiken ikäisille. Rakennuksissa tosin on  mm. rappusia, jotka voivat olla joillekin vaikeakulkuisia. Alue ei ole esteetön, mutta siellä on suunniteltu reitti pyörätuolilla kulkeville. 

keskiviikko 6. heinäkuuta 2022

Alppiruusuja ja muita alkukesän kasveja pihalla



Keväinen onnenjännitys on ohi, kun lumien sulaessa kovin seurasin mitä kaikkea uuden kotimme pihamaalta löytyy. Aluksi kukkivat pihan sinivuokot ja valkovuokot sekä pienet nurmikoilla olevat sipulikukat. Jännitys muutti muotoaan, sillä sitten alkoi odotus siitä minkä värisiä pihamme kukkien ja pensaiden kukat ovat. Jännittävintä oli seurata komeiden alppiruusujen nuppujen aukeamista. 

Pihan alkaessa vihertää enemmän tuli esille myös epämieluisa kasvi. Yksi ehkä pahimmista rikkaruohoista, vuohenputki on vallannut monilta osin pihamme. 


Pihaltamme löytyy löytyy ainakin yhdeksän alppiruusua. Suurin osa niistä on pinkkejä ja liloja. Yksi alppiruusu oli nupulla todella tumma, melkeinpä musta. Sitä oli jännä seurata mikä väri siitä aukeaa. Nupulla, kun ovat yleensä tummempia kuin auenneena. Oikein komea syvän tumman violetti sävy siitä tuli. Monet ovat sitä ihastelleet. Itsekään en ole ennen tuon väristä nähnyt. En edes Raision alppiruusupuistossa sellaista nähnyt vaikka yritin katsella.



Meidän ja naapurin välissä on komea vanha kiviaita/pengerrys. Olen karsinut sen edestä turhia puiden alkuja ja leikannut kaikki kuolleet mustikanvarvut pois. Näyttää paljon siistimmältä nyt. Vieläkin on kyllä hommaa jäljellä. Pieni omenapuu kaipaa myös karsintaa. 

Kiviaidan edessä on myös ruusupensasta. Pelkästä varresta en tunnistanut lajiketta. Jännityksenä oli myös se ettei pensas olisi kiellettyä kurtturuusua. Sitä se ei onneksi ollut.


Olen kiertänyt pihaa melkeinpä joka päivä maaliskuisen muuttomme jälkeen. Vielä pari päivää sitten huomasin uusia kukkia. Juuri, kun luuli tietävänsä pihan kasvit. Mutta hyvä niin, sillä ihanaa, kun on kukkia ja pensaita pihalla.


Olen jättänyt nurmikon leikkaamatta, jotta näen mitä kaikkea sieltä nousee. Monenlaista kukkaa onkin ja annan niiden kukkia ja osan myös siementää ennen kuin ajan ruohikon. Näkee mitä pihalla on ja pörriäiset kiittää.

Omenapuut kukkivat keväällä aika vähän. En tiedä johtuiko tästä keväästä vai ovatko muuten vain nuo meidän yksilöt huonoja kukkimaan (ovat jo vanhoja ja rungot varmasti vetelevät viimeisiään). Ne kyllä kaipaisivat oikeanlaisen leikkauksenkin. Nyt ovat hyvin tuuheat ja uudehkoja suoraan ylös päin kasvavia oksia on paljon. Se on varmaan jossain kohtaa leikattu väärin.


Tässä pieni katsaus  (osaan) alkukesän kukkijoihin 1500 neliön pihallamme. Tällä hetkellä on myös nättejä kukkia kukinnassa. Saa nähdä onko meidän pihalla mitään loppukesän kukkijoita. Tuntuu, että vähän kaikki olisi jo kukkinut. Toisaalta tuntuu, että tuo piha aina välillä yllättää.










 

tiistai 5. heinäkuuta 2022

Mökkijuhannus




Toivottavasti teidän juhannus meni hyvin - Ja kesä yleensäkin. Itse sain ainakin mukavan irtioton arjesta, vaikka erillistä lomaa minulle ei ollutkaan. Juhannuksen tarjoama extra vapaaapäivä kuitenkin teki juhannuksesta rentouttavamman. Meidän perhe lähti mökille torstaina heti kun pääsin töistä.

Ehdimme illalla nauttia vielä mökkeilystä saaressa. Ensiksi laitoimme paikkoja vähän juhannuskuntoon. Sitten rentouduimme saunassa ja grillasimme. 


Perjantaina kävimme noutamassa veneellä lähisatamasta vieraita mökille juhannuksen viettoon. Mökillemme, kun ei pääse autolla.

Meillä oli melko perinteinen juhannus. Uimme, saunoimme, grillasimme, pelasimme seurapelejä  ja oli hauskaa. Lapset leikkivät leikkejään ja kalastivat vaikka mökkimme luona onkin huonot kala-apajat. Nytkään ei saalista tullut.


Lapsille olen yleensä järjestänyt pientä ohjelmaa. Tänä(kin) vuonna oli aarrejahtia. Se on lapsista ollut aina hauskaa. 


Saarella pääsee yleensä seuraamaan lintujen puuhia. Tämäkään kerta ei ollut poikkeus ja terassilta ihailimme erilaisten lintujen puuhia pesueineen. 


Juhannukseen kuuluu tietysti myös grilliruoka ja herkut. Niitä riitti tänäkin vuonna. Meillä on jokainen perhe suunnitellut ja tehnyt ruoat yhdelle päivälle.


Tänä vuonna oli kyllä niin kaunis ja lämmin keskikesän juhla. Veteen pääsi onneksi vilvoittelemaan, kun ei ole vielä tullut sinilevää. Sitä, kun jossain vaiheessa joka vuosi tulee. Valitettavasti Itämeri on hyvin huonossa kunnossa. Veden kirkkaus, kun ei aina kerro siitä laadusta.

Lapset saivat leikkiä rannalla paljon. Me aikuiset uitiin välillä, mutta paljon istuttiin saunanterassilla aurinkovarjon alla. Mikäs sen ihanampaa!