Perhe matkustaa Baltiassa: Trakain linna

Yksi ensimmäisen Baltian road trippimme mieleen painuvimmista kohteista oli Trakai Liettuassa. Tai siis linna siellä. Trakai on vain pieni kaupunki vajaa 30km Vilnasta länteen. Trakai on kuitenkin tunnettu punatiilisestä linnastaan kauniin järven keskellä. 

Vilnasta tehdään valmisretkiä Trakaihin mikäli ei ole liikkeellä meidän tapaan omalla autolla. Omatoiminen pääsee myös junalla tai bussilla.

Matkallamme pysähdyimme seuraavissa kaupungeissa/kylissä:

Viro: Tallinna-Rapla-Pärnu,

Latvia: Riika-Jurmala-Kuldiga-Liepaja,

Lietttua: Kuurinkynnäs (niemimaa)- Juodkranté -Klaipeda-Kaunas-Trakai-Vilna.

Takaisin menomatkalla pysähdyimme lisäksi Latviassa Siguldassa ja Viron puolella Pärnussa ja Tallinnassa, josta matka jatkui takaisin koti Turkuun Helsingin kautta.

Mekin suuntasimme Trakaihin vain nähdäksemme linnan. Alue oli todella vihreä, pensaat kukkivat ja järviä näkyi paljon. Paikalliset talot olivat vanhoja puutaloja ja todella söpöjä.

Monet paikalliset olivat muuttaneet pihapiirinsä parkkipaikka-alueeksi. Alueella käy paljon turisteja niin jokainen parkkipaikka on varmasti tarpeen. Me ajoimme automme ystävällisen eläkeläisherran pihaan ja hän ohjasi mihin ajaa. En enää muista maksua, mutta ei se varmasti montaa euroa ollut. Ja olimme erittäin tyytyväisiä, että saimme parkkipaikan niin helposti.

Ensimmäisellä Baltian road tripillä poika oli vasta 9kk ikäinen.

Alueella oli paljon pieniä matkamuistoja myyviä kioskeja. Mekin ostimme perinteisen matkamuistomagneetin ja istuskelimme hieman varjossa lapsen kanssa.

Meille kaupattiin myös purjehduskierrosta saaren ympärillä, mutta se ei nyt ollut suunnitelmissamme. Alueella näkyi myös erilaisia veneitä ja polkuveneitä vuokrattavaksi. Aikaa saisi siis kulumaan kauemminkin.

Linnasaareen johtaa pitkähkö kävelysilta. Saareen ja linnan ympäristöön pääsee ilmaiseksi ihailemaan, mutta linnan sisälle on kahdeksan euron sisäänpääsymaksu.

Teimme kierroksen linnan sisällä ja sitten kiersimme myös linnan ympäri menevän kävelyreitin. Joka kuun viimeinen sunnuntai sisäänpääsy on ilmainen. Ainakin näin kesällä kauniina päivänä oli ilo kävellä Trakain alueella ja ihastella paikkoja. Itse linna ei mielestäni sisältä mikään kovin erikoinen ollut. Siellä oli kuitenkin erilaisia esineitä ihasteltavana. Todella kaunista paikkaa.

Täältä pääset kurkkaamaan Baltian autokierroksemme aikaisemmat sarjan jutut:

Perhe matkustaa Baltiassa -sarja alkaa

Tallinna

Rapla

Riika

Riian puistot

Jurmala

Kuldiga

Liepaja

Kuurinkynnäs (Nagliain luonnonsuojelualue)
Kaunas


Pysyt paremmin mukana matkassa, kun seuraat blogia facebookissa ja Instagramissa!

Perhe matkustaa Baltiassa: Kaunas

Ensimmäisellä Baltian autokierroksellamme kävimme myös vanhassa hansakaupungissa Kaunasissa, Liettuassa. Kaunas on aivan Via Baltican varrella. Se on pääkaupunki Vilnan jälkeen suurin kaupunki ja on Kaunaskin saanut kantaa pääkaupungin titteliä aikoinaan.

Matkallamme pysähdyimme seuraavissa kaupungeissa/kylissä:

Viro: Tallinna-Rapla-Pärnu,

Latvia: Riika-Jurmala-Kuldiga-Liepaja,

Lietttua: Kuurinkynnäs (niemimaa)- Juodkranté -Klaipeda-Kaunas-Trakai-Vilna.

Takaisin menomatkalla pysähdyimme lisäksi Latviassa Siguldassa ja Viron puolella Pärnussa ja Tallinnassa, josta matka jatkui takaisin koti Turkuun Helsingin kautta.

Meillä ei ollut sen suurempia matkasuunnitelmia eikä hotellivarauksia etukäteen. Menimme fiilispohjalta. Yleensä kiersimme kaupungin päänähtävyydet päivässä ja olimme yhden tai kaksi yötä riippuen siitä mihin aikaan saavuimme kaupunkiin tai miten jaksoimme lähteä seuraavaan paikkaan.

Varasimme hotellihuoneet netinkautta tai kysyimme paikan päällä. Kaunasissa yövyimme pienessä hotellissa, joka oli korkean kukkulan päällä hieman sivussa keskustasta. Kävelimme katsomaan Kaunasin päänähtävyyttä eli linnaa. Oli kiva kävellä myös hieman sivummalla, jossa oli vanhoja omakotitaloja. Itse tykkään nähdä myös vähän sitä miten paikalliset asuvat ja elävät.

Kävelimme ensin katsomaan linnaa. Se on 1300-luvulta, mutta se on restauroitu vuosina 2009-2010. Mikään kovin suuri linna se ei ole ja siihen tutustuu nopeasti. Ympäristö on vihreä ja vieressä kulkee joki.

Linnan ihailun jälkeen suuntasimme lähellä olevalle kävelykadulle istumaan iltaa. Laisves- kävelykatu on pari kilometriä pitkä, joten siinä kävelemisessä menee jo hyvin aikaa. Siellä oli paljon erilaisia ravintoloita, kahviloita ja pieniä putiikkeja. Suomalaisittain Liettuassa on edullista. Kävelykadulta jatkuu uudempi Vilniaus -katu. 

Pysähdyimme kivan näköiselle terassille kävelykadulla iltasella. Tilasimme pientä purtavaa ja juomista. Terassilla oli paljon ihmisiä. En tiedä oliko vain kiireinen ilta vai mikä, mutta saimme odottaa pieniä bruchettojamme ainakin tunnin verran. Välillä jo kysyimme jos tilauksemme oli unohdettu, mutta mitään kovin kattavaa vastausta ei saatu kuin, että on tulossa. Joskus.

Kaunasissa on erilaisia museoita, mutta me keskityimme tällä kertaa enemmän ihastelemaan ja katsomaan vain kaupunkeja ja fiilistelemään niissä. Ja tietysti matkan varrella oli kiva katsoa maisemia. 

Kovin laajasti ei siis Kaunasia tutkittu, mutta sanoisin, että pääjutut olivat tuo linna ja kävelykatu. Shoppailijalle löytyy myös isoja kauppakeskuksia lähimailta, Akropolis (keskustassa) ja Mega (hieman kaupungin ulkopuolella). Ihan näkemisen arvoisia nekin. Pienempiä putiikkeja löytyy paljon Urmaksesta. 

Vierailumme Kaunasissa oli vain yhden päivän (tai enemmänkin iltapäivän) mittainen. Turkulaisena minua kiinnostaisi nähdä Kaunasin funikulaari. Olen nähnyt siitä kauniita kuvia.

Mitenkään erityistä vaikutusta Kaunas ei tehnyt (toki kaunis kävelykatu vanhoine taloineen), mutta ehkä pitää vielä antaa parempi mahdollisuus Kaunasille, kun sinne pääsee nykyään helposti lentäen suoraan Turusta. 

Seuraavana päivänä suuntasimme kohti Liettuan pääkaupunki Vilnaa. Kaunas tunnetaan enemmän Liettualaisena kaupunkina, kun taas Vilna on kansainvälisempi. 

Täältä pääset kurkkaamaan Baltian autokierroksemme aikaisemmat sarjan jutut:

Perhe matkustaa Baltiassa -sarja

Tallinna

Rapla

Riika

Riian puistot

Jurmala

Kuldiga

Liepaja

Kuurinkynnäs (Nagliain luonnonsuojelualue)

Pysyt paremmin mukana matkassa, kun seuraat blogia facebookissa ja Instagramissa!

Tallinnan merimuseo Lentosatama, Lennusadam

Pari viikkoa sitten oltiin miehen kanssa kahdestaan käymässä Tallinnassa. Pari tuntia laivassa ja sitten satamassa hypättiin taksin kyytiin. Suuntasimme suositulle Kalamajan -alueelle, jossa on merimuseo. Tilataksi maksoi 8€ (normitaksi olisi ymmärtääkseni ollut 5€). Paikka on myös kävelymatkan päässä.

Vanhassa Lentosataman vesitasohallissa sijaitsee nykyään merimuseo, Lentosatama eli viroksi Lennusadam. Museossa kerrotaan virolaisesta merenkulusta, merisodankäynnistä ja merestä. Museossa on käytetty viimeisintä tekniikkaa. Museo on avattu 2012. Siellä ei ole pelkästään esineitä, joita vain katsoa vaan pääsee itse tekemään, kokeilemaan ja katsomaan lähemmin.

Kierros aloitetaan yläkerroksesta. Siellä ollaan ikään kuin meren pinnan tasossa. Alakerrassa taas nähdään kaikki meren pohjasta katsottuna. Museon "pohjassa" maka puurunkoinen laivanhylky. Maasilinn-hylky on 1500-luvulta. Se on purjehtinut Viron mantereen ja Saarenmaan väliä.

Merimuseo Lentosataman päänähtävyys sisätiloissa on Lembit-sukellusvene. Viron valtio tilasi sen Englannista ja se valmistui vuonna 1936. Nyt sukellusvene on entisöity 1930-luvun mukaiseksi. Lembit oli vesillä vielä vuonna 2011 ja se oli silloin mailman vanhin vesillä oleva sukellusvene. 600 tonninen sukellusvene oli tositoimissa Neuvostoliiton lipun alla.

Sukellusveneen sisälle pääsee katsomaan. Miehistön olot ahtaissa tiloissa ei kyllä kummoiset ole ollut. Katossa ja sivuilla oli paljon kaikenlaisia nippuloita, nappuloita ja mittareita. Sukellusveneeseen mennään sisään jyrkähköjä tikkaita pitkin, joten se ei ole helpoin vierailukohde ihan pienimpien lasten kanssa.

Itse merimuseo rakennuksenakin on mielenkiintoinen. Se on mailman ensimmäinen noin suuri betonikuorirakennus. Se rakennettiin vuosina 1916-17 osaksi Pietari Suuren merilinnoitusta.

Merimuseon katosta roikkuu vesitaso, joka on täydellinen kopio Short Type 184:stä. Yhtään alkuperäistä ei ole säilynyt ja tämä onkin ainoa täysikokoinen kopio tästä mallista maailmassa.

Short Type 184 oli ensimmäinen lentokone, joka hyökkäsi vihollislaivaa kohti ilmassa laukaistavalla torpedolla.

Museorakennuksen ulkopuolellakin on nähtävää. Rannalta löytyy useampi laiva, joista suurin on jäänmurtaja Suur Tõll. Suomen lipun alla se kulki nimellä Wäinämöinen. Se kaapattiin venäläisiltä Helsingin lähellä vuonna 1918 ja luovutettiin Tarton rauhansopimuksen perusteella vuonna 1922 Viroon.

Vuoteen 1987 asti alus toimi Leningradin ja Kronstadtin satamamurtajana. Sen jälkeen se oli tarkoitus muuttaa uivaksi polttoainesäiliöksi. Sen kuultuaan alus ostettiin Viron merimuseolle. Aluksesta maksettiin 300 tonnia romurautaa. Ulkona oleviin laivoihin ei ole esteetöntä pääsyä.

Lentosimulaattorissa on kiva testata lentäjän taitoja.

Museossa on myös keltainen sukellusvene. Sen sisällä on muutama penkkirivi ja edessä on näyttö, jossa sukellusveneen kapteeni toivottaa tervetulleeksi sukellusveneeseen ja vie pienelle kierrokselle. Sukellusveneen painetta saa tuntea, sillä penkit tärisevät välillä melko kovinkin. Perheen pienimmät voivat ehkä vähän pelästyä, mutta meistä miehen kanssa se oli mukavaa hierontaa jaloille.

Museosta löytyy myös pari lentosimulaattoria ja voi ohjata pienoisveneitä vesialtaalla varoen miinoja. Museosta löytyy myös leikkiase, jolla ampua isolla näytöllä näkyvää helikopteria. Se näytti olevan kovassa suosiossa. Lisäksi pääsee ajamaan virtuaalisesti vesiskootteria. Lapsille on myös piirustuspöytiä välineineen. Myrskyhuonekin näytti olevan, mutta se ei ainakaan nyt ollut käytössä.

Täytyy vähän vielä harjoitella tuota tervehdystä.

Museokävijät voivat pukeutua erilaisiin uniformuihin (löytyy niin aikuisille kuin lapsillekin) ja valita siihen sopivan taustan, jossa kuvauttaa itsensä automaatilla. Kuvan voi sitten lähettää haluamaansa sähköpostiin.

Paikka sopii tosi hyvin koko perheelle. Se on kiva, kun kaikkea saa koskea ja tutkittavaa on paljon. Ei siis mikään perinteinen museo. Museon pihalla on myös kiva leikkipaikka. Tänne me varmasti mennään joku kerta uudestaan ja otetaan poika mukaan.

Osoite:
 Vesilennuki 6, 10415 Tallinna

aukioloajat:
ma-su klo 10-19
(kesäaikaan)

ti–su klo 10–18
(talviaikaan)

hinnat:
0-8 -vuotiaat ilmaiseksi
9-18 -vuotiaat 7€
aikuiset 14€



Lisää tietoa paikasta löydät Lentosataman nettisivuilta täältä.

Perhe matkustaa Baltiassa: Juodkranté ja Kuurinkynnäs Liettuassa

Pieni kaunis Juodkrantén kylä Neringassa, Liettuan Kuurin kynnäällä on kesällä kaunis paikka. Omakotitalot ovat koristeellisia ja värikkäitä. Niitä on mukava katsella ja kävellä ympäriinsä pienessä kylässä. Me kävimme Baltian kierroksellamme muutaman tunnin pikaisella reissulla Liettuan puolella Kuurin kynnäällä. Alue on luonnonsuojelualuetta ja autoilijoilta peritään lauttamaksun lisäksi pieni tullimaksu.

Kävimme katsomassa Kuurin kynnään päänähtävyyttä, Euroopan suurimpia dyynejä. Niistä enemmän löydät aikaisemmasta postauksestani:  Kuurinkynnäs. Takaisin menomatkalla lautalle pysähdyimme matkan varrella sijaitsevaan Juodkranén kylään. Se on Liettuan uusimpia matkailukohteita.

Toinen pieni kylä Kuurin kynnäällä Liettuan puolella on Nida. Kynnäksen mantereen puoleinen osa kuuluu Venäjälle ja sinne mennessä tarvitsee viisumin. Nida sijaitsee lähellä raja-aluetta ja siellä on nobelisti Thomas Mannin kesähuvila, joka nykyään toimii museona.

Kylillä on moninainen historia, sillä niiden sijaintia on jouduttu historian saatossa siirtämään dyynien vallatessa tilaa ja peittäessä kyliä. Juodkranté oli saksalaiselta nimeltään Schwarzortin. Saksan menettäessä ensimmäisessä maailmansodassa Itä-Preussin pohjoisosat tuli kylästä osa Liettuaa. Liettualaiset antoivat kylälle sen nykyisen nimen Juodkranté. 1940 Liettuasta tuli osa Neuvostoliittoa. Neuvostoliiton aikana Kuurin kynnäälle ei ulkopuoliset päässeet. Liettua itsenäistyi 1991, jolloin alue palasi Liettualle.

Allekirjoittanut ja poika ekalla perheen kesälomamatkalla. Isäntä on ikuistanut kuvan.

Kylän läpi kulkee autotie. Koska kylä näytti niin ihastuttavalta pysähdyimme ja lähdimme ihailemaan kylää jalkaisin. Juodkrantéssa on paljon kauniita taloja ja pieni tiilikirkko. Jatkoimme matkaa rantapromenadia pitkin. Sen varrella oli kivistä tehtyjä taideteoksia. Kirkolta rantaan päin sijaitsi pari kivannäköistä ravintolaa. Kävimme toisessa nauttimassa hieman mahan täytettä.

Jatkoimme matkaa autolla takaisin autolautalle ja kohti Klaipedaa. Klaipedassa olimmekin pian, sillä lauttamatka kestää vain noin viitisen minuuttia.

Seuraavaksi siis juttua satamakaupunki Klaipedasta.

Täältä pääset kurkkaamaan Baltian autokierroksemme kaikki jutut:

Perhe matkustaa Baltiassa -sarja alkaa

Tallinna

Rapla

Riika

Riikan puistot

Jurmala

Kuldiga

Liepaja

Pysyt paremmin mukana matkassa, kun seuraat blogia facebookissa
tai Instagramissa @kotonajakaupungilla.

Olisi kiva kuulla myös jos sinulla on kivoja vinkkejä Baltiaan!

Perheystävällinen kylpylä -Tallinn Viimsi Spa Tallinnassa

Me etsittiin jotain pientä tekemistä talviseen viikonloppuun perheen kanssa. Parin päivän reissu kutistaa kuitenkin vaihtoehtoja. Päädyimme katselemaan lapsiperheille sopivia kylpylöitä Virossa.

Pienen tutkinnan jälkeen päädyimme Tallinn Viimsi Spahan.

Tallinn Viimsi Spa sijaitsee pienehkössä Viimsin kylässä kymmenisen minuutin ajomatkan päässä Tallinnan satamasta. Ei siis tarvinnut ottaa edes omaa autoa matkalle mukaan, sillä tuon matkan matkustaa ihan mielellään taksilla (n.15e/suunta).

Kohteelta halusimme, että sieltä löytyy ainakin lasten allas ja muutoinkin soveltuu hyvin lapsiperheille. Yksi syy Viimsi Spaan valitsemiseen oli leikkihuone ja ilmainen lastenhoito. Ei me sitä paljon käytetty, mutta kuitenkin. Se pienikin parin tunnin kahden keskinen aika on luxusta.

Allas-osasto on parissa eri huonetilassa. Pukuhuoneista tullessa on ensin kuntouintirata ja samassa altaassa on myös vesijumpat. Vieressä on matala lasten allas sekä poreallas. Tämä alue oli enemmän uimahallimainen. Paikallisia näytti käyvänkin melko paljon kylpylässä.

Seuraavassa tilassa on tunnelmavalaistus. Yhdellä seinällä on viherkasviseinä ja viereisellä on iso screen, josta näkyy eripuolilta maailmaa kuvaa kauniista vesiputouksista. Myös iso akvaario luo kiva merellistä tunnelmaa.

Huoneessa on yksi isompi allas, jossa on hieman erilaisia suihkuhierontoja, virtaus, pari poreammetta ja kaksi lastenallasta. Lämpimillä lepotuoleilla oli mukava istuskella. Lisäksi on baari, josta saa pientä purtavaa ja juomia. Lattia oli paikoin hyvin märkä ja siellä sai kyllä mennä varovasti ettei kaadu. Yhden lapsen ja yhden aikuisen näin kaatuvan.

Saunoja löytyy seitsemää sorttia. Myös pieni ulkoallas löytyy. Sinne me ei kuitenkaan uskaltauduttu talvipakkasilla (vaikka saunakin ihan vieressä olisi ollut).

Viimsi Spa on oikein mukava paikka lapsille.

Rakennuksesta löytyy myös suuri vesihuvipuisto Atlantis H2O Aquapark. Sinne on erillinen maksu (hotellin asiakkaille edulliset liput ja rajoittamaton käyttöaika), joten en siellä käynyt kurkkaamassa. Nettisivujen mukaan liukumäet sopivat pääosin yli 120cm lapsille. Tosin meidän poika ei vielä osaa edes uida, joten skippasimme tuon puolen tällä kertaa. Pienten lasten allaskin näyttäisi kyllä löytyvän sieltä, mutta meille riitti tällä kertaa oikein hyvin nämä muut palvelut.

Isommille lapsilla Atlantis H2O Aquapark on varmaan tosi kiva. Sieltä löytyy monia erilaisia liukumäkiä.Vesipuistosta on myös Atlantis tutkimuskeskus lapsille.

Mikäli mielii lapsetonta aluetta niin silloin kannattaa suunnata SPA18+ osastolle. Sinne on erillinen sisäänpääsymaksu. Saman katon alta löytyy myös kauneus- ja terveyskeskus sekä urheilukeskus ja Viron uusin ja nykyaikaisin elokuva- ja konferenssikeskuksen Viimsi Kino.

Lastenkeskus oli oikein kiva paikka. Me oltiin siellä paljon yhdessä koko perheen kanssa. Hotellin asiakkaat voivat jättää lapsensa muutamaksi tunniksi ilmaiseen lastenhoitopalveluun. Lasten tulee olla kolme vuotta täyttäneitä. Lastenkeskus on joka päivä auki klo 10-21. Tämä kuulosti aika luksukselta meille ja sitä se olikin. Poika tykkäsi kovin paikasta.

Lastenkeskuksesta löytyy isot leikkitilat. Siellä on erilaisia leikkialueita ja paljon leluja. Siellä oli isot liukumäet, kiipeilyalue, rallisimulaattori, pöytäjalkapallo, pöytätennis ja ilmakiekko. Leikkitilojen lisäksi on ZOO-kahvila. Sieltä saa myös ihan lastenannoksia ostettua. Meidän pojallekin maistui hyvin muusi ja lihapullat.

Zoo-kahvilasta löytyy erilaisia pieniä eläimiä. Siellä on mm. akvaario, sammakoita, kaneja, papukaijoja, chinchilla ja hamstereita.

Kahvila ja leikkialue oli siisti ja siellä oli useampi työntekijä. Meidän käydessämme siellä oli aina hiljaista. Muutama muu lapsi välillä oli myös leikkimässä.

Viimsin kylästä löytyi pari pienehköä uutta kauppakeskusta ja kauppa aivan kylpylän vierestä. Olisimme illalla menneet kylpylän yhteydessä olevaan pubimaiseen ruokapaikkaan, mutta se oli aivan täynnä lauantai-iltana. Kylpylän yhteydessä on paikallinen elokuvateatteri, joka on Viron modernein. Sen aulasta voi käydä ostamassa vaikka karkkia tai popcornia. Sushiravintola löytyi myös kylpylän aulan vierestä. Sieltä paikalliset näyttivät paljon hakevan ruokaa mukaansa. Poika ei kuitenkaan sushia syö niin lähdimme läheiseen kauppakeskukseen syömään.

Isommasta kauppakeskuksesta löytyi yksi meidän lempiravintoloista Virossa. Tällä ketjulla (Mack Bar-B-Que) on kiva ja edullinen lastenmenu ja leikkipaikat ravintoloissaan. Seuraavana päivänä söimme viereisessä intialaisravintolssa. Holtellista löytyy oma ravintola, jossa on buffet. Aamupala kuului huoneen hintaan ja silloin kävimme syömässä Viimsi Spa Buffetissa. Siellä oli perinteinen aamupala (mm. salaattitarpeita, munia, munakokkelia, nakkeja, leipiä, pullaa). Myös lettuja oli tarjolla.

Meillä oli oikein mukavat kaksi päivää reissussa. Lähdimme lauantaiaamulla aikaisin matkaan ja tulimme myöhään sunnuntaina kotiin. Olimme siis yhden yön hotellissa, mutta sinä aikana ehdimme hyvin rentoutua ja nauttia Viimsi Span palveluista ja hieman nähdä lähialuettakin. Viimsiin olisi kiva mennä joskus myös kesäaikaan katselemaan. On varmasti kaunista paikkaa.

Kauppakeskuksen ruokakaupan sisältä löytyy tällainen nähtävyys.