maanantai 19. huhtikuuta 2021

Kesäinen retki Sastamalaan - Kiskokabinetti ja Herra Hakkaraisen talo.

Tässä ei ole kauheasti viime aikoina matkusteltu sattuneista syistä. Jonkinlaisena matkablogina (tai ainakin siis osittaisena sellaisena) halusin kuitenkin vähän kirjoitella viime kesän päiväreissusta lasten kanssa Sastamalaan. 

Meillä oli lapseni serkku yökylässä ja aamupalan jälkeen lähdettiin täältä Turusta ajelemaan kohti Sastamalaa. Pääkohteenamme oli Sastamalan keskustassa sijaitseva Herra Hakkaraisen talo. Se on todella mukava paikka lapsiperheille. Puuhaa riittää erilaisissa teemahuoneissa ihmetellen, leikkien ja tutkien. Pihalla pääsee ihanaan liikennepuistoon ja viereisen rakennuksen kahvilasta sai uunituoreita pullia.

Takapenkillä ei aina maltettu odottaa ja perinteinen koska ollaan perillä? -kysymys kuuluikin muutamaan otteeseen. Toinen lapsista oli innoissaan, kun pääsi ensimmäistä kertaa Herra Hakkaraista tapaamaan ja toinen kokemuksesta tiesi miten mukava paikka on kyseessä. 

Muutama tunti tuolla varmasti vierähti nopeasti. Vähän katselimme myös Sastamalan kaunista kaupunkia, joka sijaitsee nätin järven rannalla. Siellä on kaunis vanha kirkko rannan äärellä ja mukavia ruokapaikkojakin löytyy.

Tällä kertaa olin päättänyt mennä vähän erilaiseen paikkaan syömään. Olin lukenut hyvästä lounaspaikasta Pirkanmaan tien varrella. Samassa paikassa olisi myös mukavaa nähtävää pojille. Hieman Sastamalasta Tampereelle päin sijaitsee Shell huoltoasema Kiskokabinetti. Se ei kuitenkaan ole ihan tavallinen huoltoasema vaan hyvin viihtyisästi laitettu. Sellainen huoltoaseman kolkkous puuttuu. Onneksi! 


Päivä oli oikein kaunis, joten lapset saivat ensin leikkiä pihalla leikkipaikalla. Ihailimme upeaa vanhaa veturia. Sen jälkeen tutustuimme Marskin ravintolavaunuun. Se on ihan ilmainen tutustumiskohde. Tuli siis myös siivu historian opetusta lapsille siinä sivussa. Sitten suuntasimme syömään ja lapsille maistui hyvin ruoka (kuin myös itselleni). Tarjolla oli myös oikein hyvää tuoretta leipää. Nuo lastenannokset maksoivat vain 5,90e ja hintaan kuului vielä jälkkäriksi jäätelö.

Meillä oli oikein mukava kesälomapäivä ja toivottavasti serkkupojille kertyi paljon hauskoja muistoja. 



perjantai 2. huhtikuuta 2021

Pääsiäisaskartelua kananmunakennoista



Meillä askarteluja tehdään usein kierrätysmateriaalista ja siitä mitä askartelukaapissa sattuu olemaan valmiina. Tänä vuonna ollaan askarreltu kananmunakennoista erilaisia pupuja ja kanoja. 

Ylimmässä kuvassa pupuille on vain leikattu paperista nenä ja viikset ja sitten liimattu. Onnistuu helpoiten, kun ensin liimaat nenään viikset ja vasta sitten liimaat ne pupun kasvoihin. Korvat voi liimata taakse, mutta siistimmän saa kun tekee vaikka veitsellä pystyosaan viillon ja upottaa korvat sinne pystyyn. 



Välillä tulee ihan itsekin askarreltua ja tällä kertaa tein tällaisen kanan kananmunakennoista. Sopii hyvin vaikka munakupiksi. Olen värjännyt kanan vesiväreillä. Siivet on kananmunakennon kannesta leikattu. 


Nämä kananmunakennoista leikatut puput ovat ennenkin vilahtaneet täällä blogissa. Tehtiin niistä myös pieni peli, jossa etsitään pupun kadonnutta häntää. Tarkemman ohjeen löydät aiemmasta postauksesta. 





torstai 25. maaliskuuta 2021

Maitotölkistä askartelua pääsiäiseksi




Viime vuonna innostuin maitotölkeistä tehdyistä askarteluista. Niistä saa tosi kivoja kierrätysjuttuja, kun ottaa maitotölkin (myös muut tölkin käyvät) päällikuoren pois. 

1. Pese tölkit ja leikkaa yläosa pois. Voit leikata enemmänkin jos haluat vain matalan osan käyttöön.

2. Mikäli tarkoituksesi on kääntää purkin yläreunaa niin taivuttele purkkia niin siitä tulee "joustavampi". Mikäli et aio kääntää reunoja voit siirtyä seuraavaan vaiheeseen. Purkki säilyy kovempana ja paremmin ryhdissään, kun purkkia ei taivuttele turhaan. 

3. Aloita repimään ylhäältä kulmasta, jossa on päällipaperin ns. avoin reuna. Revi tasaisesti ja koita repiä palat tölkin ymäpäri siirtyen alas päin. Toisista tölkeistä lähtee irti helpommin kuin toisista. 

Joskus joutuu ottamaan useamman pienemmän palasen kerrallaan. Hankalimpia kohtia voi yrittää ottaa vähän kostutetulla rätillä tai talouspaperilla hankaamalla.





sunnuntai 21. maaliskuuta 2021

Pääsiäispupuja kananmunakennoista + pääsiäispeli


Askarreltiin lapsen kanssa kananamunakennoja hyödyntäen pääsiäispupuja. Vartalo saatiin helposti leikkaamalla kennon keskellä olevat korkeat väliosat. Korvat leikattiin kananmunakennon kannesta. Revin kennon päällä olevan paperin pois ensin. Leikkasimme kohdista joissa ei ole tekstiä tms. 

Pupujen hänniksi rytistelimme valkoista paperia. Näistä pupuista tuli siis täysin kierrätysmateriaaleista tehdyt.Tusseilla piirsimme naamat ja väritimme korvat.

PELI: 

KADONNUT PUPUN HÄNTÄ

Keksimme myös pelin. Yhdeltä pupulta puuttuu häntä ja pelin tarkoitus on etsiä pupun puuttuva häntä. Puput ovat rivissä ja yksi pelaajista asettaa irtohännän jonkin pupun alle piiloon. Muut saavat arvata vuorotellen minkä pupun alta häntä löytyy. 

Meidän lapsella oli hauska piilottaa häntää ja katsella muiden etsimistä. Hauskaa hänellä oli myös, kun itse yritti arvuutella minkä pupun alta häntä saattaa löytyä. Pupuja voi tehdä haluamansa määrän. Jo kahdelle pupulla pystyy pelaamaan, mutta mitä useampi pupu niin sitä vaikeampi arvata oikein.


Tervetuloa myös seuraamaan blogia facebookissa ja Instagramissa!




torstai 4. helmikuuta 2021

Gran Canaria, Playa del Ingles - Vuosi sitten matkalla



Vuosi sitten tammikuussa teki mieli johonkin lämpimään lomailemaan. Itselläni oli tuolloin vapaata, joten parin viikon varoajalla löysin netistä halvat lennot. Ostin matkat myös äidilleni ja tuolloin 5-vuotiaalle pojalleni. Vähän piristystä myös yksin elävän eläkeläisen päiviin sekä päiväkotilaiselle.

Tuttu ja turvallinen Kanarian saaret oli kohteenamme. Tämä oli ensimmäinen pidempi ulkomaanmatkani ilman vakiomatkakumppaniani (omaa miestäni). Tällä kertaa olin siis itse järjestämässä kaiken aina matkasuunnitelmista autonvuokraukseen ja ruokailun järjestämiseen. Eipä se mitään tähtitiedettä ole, mutta oma miettimisensä kuitenkin. Meillä, kun on tapana tehdä omatoimimatkoja. Miehelläni ei ollut lomaa, joten hän oli töissä ja varmasti nautti kotosalla omasta olostaan.

Tammikuussa 2020 koronasta jo puhuttiin, mutta silti se tuntui vielä melko kaukaiselta asialta ja matkailtiin vielä entiseen tapaan.

Silloin työttömänä minulla oli varaa kuitenkin kustantaa tämä lysti, kun lentomatkatkin maksoi vain päälle satasen meiltä kaikilta. Toki muita kuluja aina tulee, mutta kuitenkin varmasti alle tonnilla pärjättiin viikko etelässä kolmeen pekkaan.

Siihen sisältyi matkat junalla lentokentälle ja takaisin (Tku-Helsingin lentokenttä-Tku), lennot, vuokra-auto koko viikoksi käyttöömme ja ruoat. Pääasiassa söimme asunnossamme ja ostimme ruoat paikallisista kaupoista. Välillä kävimme myös ulkona syömässä jotain. Yöpymisen varasin netin kautta ja se oli apartamentotyylinen hotelli. Eli huoneisto, jossa on myös keittiö, mutta myös talon aulapalvelut ja yhteinen uima-allasosasto yms. käytettävissä.

Meidän huoneistossa oli kaksi makuuhuonetta  ja olohuone keittiöllä. Olimme onnekkaita, sillä huoneistomme oli alatasolla, joten meillä oli olohuoneesta pääsy "parvekkeelle" ja sieltä pääsi suoraan uima-altaalle. 

Minua kyllä aluksi vähän jännitti ajaminen ulkomailla. Varsinkin, kun saatiin paljon isompi auto käyttöömme kuin olin varannut. Farmarimallisella autolla parkkeeraaminen esimerkikisi on vähän hankalampaa kuin pikkuautoon tottuneena. No, mutta mahtuipahan ainakin meidän matkalaukut hyvin autoon.

Me ollaan oltu useampi kerta saarella, joten nyt ei juostu niin nähtävyyksien perässä. Nautittiin olostamme, oltiin hieman auringossa ja käytiin rannalla. Syötiin herkkuja ja elettiin kiireettömästi. Toki uusiakin juttuja oli.


Minä ja poikani liikuimme enemmän kävellen lähialueella, sillä äidilläni oli tuolloin erityisen kipeä polvi. Äidin nauttiessa terassillamme auringosta me kävimme välillä rannalla ja yhtenä päivänä kävelimme ihailemaan dyynejä. Yhtenä iltana olimme myös kävelyllä, sillä pitihän sitä pojan päästä pienelle eväsretkelle -testaamaan uutta Minecraft-eväslaukkua. 

Saaren ehkä kaunein (ja ruuhkaisin) paikka on pieni Puerto de Moganin rantakylä. Siellä kukkaset kukkii kauniisti, on rantakahviloita uimarannan äärellä. Tuolta lähtee myös sukellusveneet, jos haluaa nähdä kaloja. Olimme aiemmalla matkallamme tuollaisella, mutta mielestäni se oli vähän pettymys. Toki niitä kalojakin varmaan vähän eri tavalla eri aikoina näkee. Ei kuitenkaan ollut mikään wau elämys, jollaisella olisi päästävä uudelleen. 

Puerto de Moganissa on myös joka viikko markkinoita. Tuollain on erityisen vaikea löytyy parkkipaikkoja ja on aika tungostakin toisinaan. Itse menen mieluummin hiljaisempina hetkinä ja käyn saaren muilla vastaavilla markkinoilla.

Yhden päivän kohteemme oli eläintarha Palmitos Park. Se ei ollut kovin kaukana, mutta paikoin tie oli melko kapea. Ei onneksi sattunut tulemaan autoja vastaan. Ostin liput etukäteen netistä niin ne olivat halvemmat. Paikan päällä näytetään tietysti liput. Tulostusmahdollisuutta meillä ei ollut, mutta olin ne onneksi tallentanut liput kuvana kännykälleni, sillä nettiyhteydet toimivat eläintarhan alueella tosi huonosti. Tästä olin onneksi lukenut jostain etukäteen ja tallensin liput kännykälleni.


Välillä kävimme ajelemassa lähikylissä katselemassa, kaupoilla ja kahvilla. Matka oli kaikin puolin onnistunut ja mukava. Eipä tuolloin osannut ajatella miten maailman meno ja matkailu muuttuisi. Toisaalta olen kyllä tykännyt olla ihan kotosallakin, kun yleensä ollaan oltu paljon menossa niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Olen nauttinut arjesta ja kotoilusta. Koti on kuitenkin paras paikka olla! Vaikka matkailusta pidänkin niin silti myös kotona viihdyn hyvin. Nyt olen myös työelämässä niin ei muutenkaan pääsisi niin matkustelemaan. Kannatti tehdä tämä Kanarian matka. Sen voimin on pärjännyt hyvin näihin päiviin saakka. Tosin oli meillä kesälläkin matkoja, mutta lähempänä. Niistä kirjoittelen sitten toisella kertaa. 


Joko sinulla on kaipuu jonnekin ulkomaille? Mikä oli sun viimeisin kaukaisempi matka?

Tervetuloa myös seuraamaan blogia facebookissa ja Instagramissa!


keskiviikko 3. helmikuuta 2021

Ystävänpäiväkortti ompelemalla


Sydämet kuuluu ystävänpäivään, joten tänäkin vuonna ystävänpäiväkorteissamme näkyy sydämet eri muodoissa. Tämän sydämen teimme yhdessä viisi vuotiaan poikani kanssa ompelemalla.

Piirsin paksuun paperiin (kartonki vielä parempi vaihtoehto) ensin lyijykynällä sydämen. Sitten tein suunnilleen tasaisin välein paksuhkoja reikiä ääriviivoja pitkin. Pyyhin kumilla kynän jäljet pois. Sitten alkoi neulan ja langan käyttö. Käytimme paksuhkoa lankaa niin tulee kivemman näköinen sydän kuin esim. ohuella ompelulangalla. Neulaksi valikoitui suuri neula, jossa oli mahdollisimman tylppä pää, kun kerta lapsen kanssa tätä teimme.

Autoin poikaa alkuun siten, että laitoin pitkän langan päähän solmuja, että pysyy langan pää paikoillaan. Lankaa neulotaan reiästä reikään miten itse haluaa. Alkuun ohjasin lasta, että kannattaa laittaa suunnilleen vastapäätä ja sitten vähän sekaisin niin tulee täyteläinen sydän. 


Piirrettyäni sydämen tein ääriviivoja pitkin isohkoja reikiä.

Sydämen voi jättää vähän kuten ensimmäisessä kuvassa tai sitten voi myös reunat ommella ympäri jos pitää tarkemmista kuvioista. 

Päättelimme työn sitomalla taakse pari solmua. Kerran myös lisäsimme lankaa. Taakse liimasimme valkoisen paperin peittämään takaosan sydämen. Siihen lapsi sai piirtää kuvan.

Kumpi malli on enemmän sinun mieleesi?

Tervetuloa myös seuraamaan blogia facebookissa ja Instagramissa!
 

torstai 14. tammikuuta 2021

Lisäikää kukkasille leikkokukkina

 


Kukkaset ovat ihania kodin kaunistajia. Monet kukkaset (varsinkin sipulikasvit) saavat lisäaikaa, kun varren leikkaa irti ja laittaa kukkasen maljakkoon. Tämäkin kuvassa oleva amaryllis sai lisäaikaa, kun oli jo niin painava ja melkein varsi katkesi, kun kaatui kukkien painosta. 

Leikkasin varren ja laitoin kukkasen maljakkoon. Leikkokukkana se ilahduttaa vielä päiviä. Monet kukkaset tykkäävät haaleasta vedestä. Lisään sekaan sokeripalasen. Se auttaa kukkaa säilymään hyvänä ja vesi pysyy kauemmin puhtaana. Aina minulla ei ole sokeripaloja ja silloin laitan vain veden sekaan hienoasokeria noin yhden sokeripalan verran.

Vesi kannattaaa aina välillä vaihtaa (itse vaihdan noin parin päivän välein) ja leikata kukkasen varteen uusi imupinta eli leikata varresta pieni pala pois. Varsinkin ruusuihin teen viillon veitsellä poikittain, jolloin imupintaa tulee enemmän. Kukkakimpusta voi myös ottaa jo kuihtuneet kukkaset pois ja säilyy yllättävän pitkään nättinä. Yleensä niissä on sellaisia vihreitä mukana, jotka säilyvät vaikka ilman vettä.

Äidiltäni olen oppinut, että leikkokukat kannattaa laittaa yöksi vähän viileämpään huoneeseen esim. eteiseen niin säilyvät paremmin. 

Kukkien sipulit voi säilöä viileässä pimeähkössä paikassa ja keväällä istuttaa ne ulos. Vaihtoehtoisesti ne voi ottaa esille loppusyksystä lämpimään ja kasvattaa uusi kukkanen jouluksi.



Tervetuloa myös seuraamaan blogia facebookissa ja Instagramissa!

sunnuntai 3. tammikuuta 2021

Tammisaaren vanhan kaupungin joulukalenteri



 

Tammisaaren vanhan kaupungin talojen ikkunoihin on joulukuussa avautunut ihania jouluisia ikkunoita. Taitaa olla toinen vuosi nyt kun vanhassa kaupungissa on tällainen joulukalenteri. Se saa ihmiset mukavasti liikkeellä. Näkee, että kävelyllä käy perheitä, mutta myös paljon pariskuntia ja lenkkikavereita. Kiva, kun on jokin kohde mihin lähteä kävelylle. Itsekin tuli käytyä muutamaan otteeseen katsomassa ikkunoita, kun Tammisaaressa vierailimme ja vietimme siellä myös joulun.

Muutamissa ikkunoissa oli ihania vanhoja joulutonttuja.


Kävellä voi riistiin rastiin ihailemassa joulukalenteri-ikkunoita. Osa käy päivittäin kurkkaamassa luukun tai ainakin arvailee missä talossa luukku (tai ikkuna siis) on. Västnylandin sivuilla on joka päivä julkaistu kuva ikkunasta ja annettu jokin vihje miten löytää paikalle. Vihjeet ovat ruotsiksi (vihjeisiin).

Tämä lumosi ihanasti. Taustalta kuului myös kuoron laulua.

Ikkunoista löytyi monenlaisia luukkuja. Mukavan monipuolista katseltavaa siis. 24. luukku löytyi tänäkin vuonna paraatipaikalta kirkon ikkunasta. Siellä oli tietysti jouluseimi (hyvää kuvaa en saanut, kun oli vähän korkealla).

Tässä oli kivasti keksitty käyttää taustana talon jouluista maisemaa.

Piparkakuista oli tehty hieno jouluikkuna.

Myös vanhan kaupungin sivuilta löytyy tietoa ja kartta missä kaikki kalenteriluukut sijaitsee. Näin voi vaikka suunnitella oman kävelyreitin siten, että näkee kaikki ikkunat. 

Jouluiset ikkunat ovat esille loppiaiseen 6.1.2021 asti. Vielä ehtii siis ihailemaan. Muutenkin kaupungilla oli kivasti laitettu joulutunnelmaa.

Torin kupeeseen oli ihanasti tehty pieni lasten joulumaa.