sunnuntai 16. kesäkuuta 2019

Turistina Halikossa



Me ajeltiin viikolla pojan kanssa Saloon mummolaan. Ajamme aina Halikon ohi, mutta siellä tulee harvemmin pysähdyttyä. Korkeintaan kauppaan tai syömään. Seudut ovat pienestä pitäen tuttuja, mutta itse nähtävyyksiin on harvemmin tai josko koskaan tullut tutustuttua.

Kuulin kaveriltani pienestä puistosta Halikossa, jossa koekasvatetaan atsaleoita. Kävimme kurkkaamassa, kun kukkaset vielä olivat kukassa. Todella kaunis paikka. Atsaleoita oli monen värisiä ja erilaisia. Alue ei mikään suuren suuri ole, mutta jos siellä päin liikkuu kukinta-aikaan niin kukkien ystävänä kannattaa käydä kurkkaamassa.


Seuraavaksi suuntasimme Halikon vanhaan kirkkoon, joka on rakennettu 1400-luvulla. Kävimme ihastelemassa sisällä ja näin kesäaikaan monissa kirkoissa on kesäoppaat, jotka osaavat kertoa kirkosta ja sen historiasta. Kävimme myös hautausmaalla katsomassa, sillä siellä on sukulaisia haudattuna.

Halikon kirkko on nykyään ristinmuotoinen. Tämän asun se sai, kun seurakunta laajeni ja piti 1600-luvun alussa suurentaa kirkkoa. Kirkkoon astuessa kiinnitin ensin huomiota pinkin värisiin seiniin. Harvemmin näkee sellaisia kirkoissa. Seiniin on myös maalattu pylväiden kuvia. Aikoinaan siellä on ollut perinteinen holvikattu ja pylväitä, jotka on poistettu.

Seinälle on laitettu vanha puinen taulu, jossa on kolme viisasta miestä ja Maria Jeesus-lapsen kanssa. Taulu on monta sataa vuotta vanha. Se on jossain vaiheessa heitetty vintille ja ajateltu ettei vanhaaa, kulunutta kehtaa näyttää. Taulu löytyi unohdettuna sahanpurujen seasta.

Kahden kilometrin päässä kirkosta sijaitsee kartano. Siellä on asunut aatelisia, joiden hautoja löytyy hautausmaalta ja osa on kirkkoon haudattu.

Ennen oli tapana haudata kaikki kirkon lattian alle. Sieltä nousi aikamoiset hajut aina kun lattia piti avata seuraavaa hautausta varten.


Meillä oli siskoni mukana ja hän tiesi sanoa, että Halikon museo on auki. Itse rakennuksen tiesin ja osasin sinne ajaakin, mutta sisällä en muista koskaan käyneeni.

Museoon on ilmainen sisäänpääsy. Alimmassa kerroksessa oli vanhan ajan työvälineitä (peltotöihin, suutarin tarvikkeita, kudontatarvikkeita yms.). Yläkerrasta löytyi näyttely. Ylimmässä kerroksessa oli vanhan koulun tavaroita, erilaisia aseita ja etikettejä. Enpä ollut tiennyt, että Wiurilassa on joskus painettu olutta ja nuo etiketit olivat niiden pullojen etikettejä.


Lopuksi kävimme vielä Kuiron leipomossa herkuttelemassa. Seuraavaankin kertaan jäi siis vielä ihmeteltävää ja tutkittavaa. Wiurilan alue on ennestään tuttu, mutta on kaunista paikkaa. Siellä kannattaa käydä putiikissa ja näyttelyssä.

Halikko on kaunista aluetta. Sellaista ihanaa perinne maisemaa, jossa kulkee joki ja on paljon kukkulaa ja peltoa. Vesitorni ison kallion päällä on saanut mielikuvituksen laukkaamaan. Myös meidän neljä vuotias sanoo aina ohi ajaessamme sen olevan hänen merirosvotorninsa. Näihin piipahtaa nopeasti moottoritieltä.





keskiviikko 5. kesäkuuta 2019

Saaristoristeilyllä Turku-Maarianhamina-Turku


Päätettiin siskon kanssa lähteä pienelle risteilylle lastemme kanssa. Saaristoristeily on oikein kiva, kun haluaa takaisin omaan petiin yöksi nukkumaan. Täältä Turusta on helppo lähteä, kun satamaan ei ole pitkä matka. Silja Linen Saaristoristeily lähtee aamulla Turusta. Päivällä on laivanvaihto Ahvenanmaalla ja sitten matkataan illaksi takaisin Turkuun.

11 tunnin saaristoristeilyllä ehtii kivasti tehdä kaikkea. Check-innin jälkeen lapsemme leikkivät vähän aikaa Muumileikkipaikalla satamassa ennen kuin laivaan pääsi sisälle. Harri Hyljettäkin ehtivät halata niin leikkipaikalla kuin laivaan astuessa.

Suuntasimme suoraan aamupalalle, jonka olimme etukäteen varanneet. Oltiin matkassa toukokuussa arkipäivänä. Näin arkena ja lomakausien ulkopuolella laivoilla on todella hiljaista. Ihanaa siis! Tosin kesällä tulee usein lisää ohjelmaa ja conferenssihuoneet muuttuvat myös leikkipaikoiksi.


Saimme jo Check-innissä ohjelmalistan, jossa myös näkyi lastenohjelma. Lasten leikkipaikalla Siljalandissa lapsi viihtyisi varmaan koko matkan ajan. Sieltä löytyy pallomeri liukumäellä, leikkikeittiö, Legoja, piirustusta ja väritystä sekä pelialue, jossa viihtyvät niin pienet kuin isommatkin lapset.

Kävimme Muumisuunnistuksella pitkin laivaa ja olimme karkkibingossa. Onnikin suosi ja voitin herkullisia suklaita bingosta ja lapset voittivat muumisuunnistuksesta kivat valot. Askarteluhetkenä lapset saivat tehdä helmistä itselleen rannekorut. Tälläkin kertaa olisi ollut kasvomaalausta, mutta saimme pojat toisiin aatoksiin, sillä emme muuten olisi ehtineet bingoilemaan.


Välillä kävimme kiertelemässä laivaa ja katselimme kauppoja. Ostimme vasta kotiintulomatkalla ostoksemme ettei tarvitse niitä laivalla raahata ja vahtia. Toki maksullisiin säilytyslokeroihin voi laittaa tavaroita (mikäli niitä on vain vapaana). Laivoilta löytyy myös tavaransäilytyshuone, mutta sinne voi viedä laukkunsa vain laivan lähtiessä ja välillä sitä ei avata ennen kuin hieman ennen seuraavaa pysähdystä. Me ollaan kylmempinä aikoina laitettu esim. päällivaatteet kasseissa tuonne säilöön.

Pojat saivat haluamansa lelut. Itse löysin kivat caprit kesäksi. Tax Freestä tuli ostettua juomia ja pojalle vähän namskia.

Arkipäiväksi laivalla oli melko paljon lapsia, sillä kotimatkalla esiintyi Hevisaurukset. Mekin niitä oltiin katsomassa. Muutama kappale kuunneltiin ja katseltiin esitystä, mutta pojat eivät vielä niin suuria faneja ole, joten siirryttiin jonkin ajan päästä muualle katselemaan paikkoja.


Maarianhaminassa oli laivan vaihto. Silja Galaxy ja Baltic Princess ovat melkein kuin kopiot toisistaan. Menimme laivan vaihdon jälkeen buffetiin syömään. Herkuttelun jälkeen olimme Siljalandissa ja osallistuimme ohjelmiin.

Saaristoristeily on edullinen miniloma. Itse matka ei montaa euroa maksanut. Aamupala buffetissa maksoi 12 euroa ja lounasbuffet 28. Alle 6-vuotiaiden ei tarvitse maksaa buffetruokailuista. Matkamme maksoi alle 50 euroa (minä ja 4-vuotias poikani). Toki ostoksiin tax freestä meni ainakin saman verran.

Pidemmän matkan takaa tuleville 24h -risteily on varmasti mukavampi vaihtoehto niin ehtii olla enemmän laivalla ja levätä yön yli siellä ennen kotimatkaa. Laivan hytti on kuitenkin usein melko edullinen verrattuna hotellihuoneisiin. Toki mekin aina välillä käydään näillä pidemmillä risteilyillä tai ollaan päivä Tukholmassa. Mukavaa vaihtelua arkeen. Laivalla kaikki on mukavasti paketissa.

Käyttekö te risteilyillä perheen kanssa? Mitä tykkäätte niistä?


maanantai 3. kesäkuuta 2019

Omaa aikaa, kun lapsi on matkalla


Lapseni lähti tosiaan muutamaksi päiväksi Legolandiin isovanhempiensa kanssa. Mun osuudeksi jäi Tammisaaressa anoppilassa olevan kultaisen noutajan vahtiminen. Mieheni jäi kotiin Turkuun, sillä hänellä oli normaali työviikko. Tosin hänellä on vapaat työajat niin olisi periaatteessa voinut tulla mukaan, mutta kyllä ne työt on kuitenkin hoidettava. Varmasti työpaikalla ne hoitaa tehokkaammin. Ja toisaalta ihan hyvää tekee välillä pieni oma-aika itsekullekin.

Mulla oli täydet neljä päivää ilman lasta. Ihan kivaa vaihtelua. Ihan mitä vaan en päässyt tekemään omalla ajallani. Nyt vahdittavana oli vaan vähän karvaisempi kamu, maailman kiltein koira Goofy. Anoppilan kultainen noutaja on jo 12-vuotias, joten ikää on kertynyt koiraksi aika paljon. Lisäksi hän on huonokuuloinen ja nenässäkin on kasvain. Tämä saattaa olla hänen viimeinen kesänsä.

Tammisaaren kauniissa maisemissa on kiva ulkoilla koiran kanssa.

Alkuun mietin mitä kaikkea ehtisin tehdä omalla ajallani. Mielessä kävi kivat askartelut, ompeleminen, kirjan lukeminen kannesta kanteen kuin myös siivoukset. No aika on mennyt niin nopeasti. Koiran kanssa ollaan ulkoiltu paljon, joista yksi lenkki päivässä on ollut aina vähän pidempi. Tosin me mennään koiran tahtiin hiljaa ja useasti pysähtyen. Hänellä kun alkaa olla melko huonot jalat. Itse ehdin hyvin nauttia maisemista ja ottaa kännykällä valokuvia.

Ilmat onneksi olivat aika kivoja vaikka ensin lupasivat sateita. Pikku siskoni oli vapaalla ja tuli maanantaina kyläilemään melkein koko päiväksi. Kävimme lounaalla ihanassa ravintola Knipanissa, joka on rakennettu veden päälle. Sieltä saa hyvää lounasta ja tarjolla on saaristolaispöytä. Siskon lähdettyä illalla kotiin aloin kitkemään pihalta rikkaruohoja ja laitoin pihakivetystä kuntoon. Siinä mun suurin osa ajasta kuluikin, kun kaksin koiran kanssa oltiin (ja tietysti lenkeillä).


Välissä oli yksi päivä kaksin koiran kanssa ja sitten isosiskoni ilmoittikin tulevansa moikkaamaan. Oli kiva yhdessä käydä vähän kaupungilla katsomassa putiikkeja, ihastella kirkkoa ja käytiin pizzaa syömässä kävelykadun vieressä. Siellä on yksi uusi ravintola Mango, jossa kaikki pizzat maksavat vain viisi euroa suurimman osan päivästä.

Siskon lähdettyä iltapäivällä kävin koiran kanssa pikaisen lenkin ja sitten mieheni jo ilmoittikin saapuneensa junalla Tammisaareen. Kävin hakemassa hänet asemalta ja ostimme yhdessä herkkuja illaksi ja Helatorstaiksi. Hän päätti pitää perjantaina etäpäivän töistä.

Cafe Gamla Stan Tammisaaren vanhassa kaupungissa on viihtyisä paikka.
Helatorstaina herkuteltiin hyvällä ruoalla ja juomilla. Kävimme myös läheisessä idyllisessä kahvilassa kahvilla. Cafe Gamla Stan on turistien suosiossa. Se on idyllinen paikka vanhassa talossa keskellä Tammisaaren vanhaa kaupunkia omenapuiden katveessa. Illalla saunottiin ja katselimme Netflixistä sarjaa, jota seuraamme tällä hetkellä. Aiemmin en paljon ollutkaan tv:tä viikolla katsonut puutarhan laitolta.

Legolandin matkaajat saapuivat Tammisaareen puolen yön jälkeen. Pojan kannoin suoraan sänkyyn, mutta aikuisten kesken jäimme pariksi tunniksi vaihtamaan kuulumisia viinilasien äärelle. Kirjoittelen lähiaikoina vielä Legolandin matkasta kokemuksia ja vinkkejä.

Hagenissa ja Ramsholmenissa on ihanan vehreää.



lauantai 1. kesäkuuta 2019

Lapsi matkalle isovanhempien kanssa


Meidän 4-vuotias on odottanut toukokuun loppupuolta kuin kuuta nousevaa. Moneen kertaan on kysynyt "Mutta kuinka?" eli kuinka pitkä aikaa vielä. Isovanhemmat ovat siis luvanneet lähteä matkalle poikamme kanssa Tanskan Legolandiin.

Viime kesänä he jo kysyivät minulta ja mieheltäni josko saisivat "lainata poikaamme". Tottahan toki!

Mielestäni on tosi ihanaa, että poika saa mukavia yhteisiä hetkiä isovanhempiensa kanssa. Ja tietysti Legoland varmasti pienen legofanin mielestä on aivan mahtava juttu. Mukava, että he jaksavat ja haluavat matkustaa ja viettää aikaa lapsenlapsensa kanssa. Itselläni, kun tätä mahdollisuutta ei ole koskaan ollut, sillä syntyessäni eivät isovanhempani olleet edes elossa.


Sunnuntaina aamuyöllä klo 4.30. koitti tärkeä hetki. Sain herättää pojan isovanhempien luona. Ehdin sanoa juuri ja juuri "herätys", kun poika ampaisi sängystä ylös kuin raketti. "Nyt lähdetään Legolandiin!" jatkoin ja hän oli jo pystyssä sängyn vieressä. Häntä kun ei monesti meinaa ylös saada.

Poika lähti reippain mielin ja oikein innokkaana. Hän on aikaisemmin ollut erossa minusta max. kaksi päivää ja toiseksi yöksi olen jo tullut viereen nukkumaan (hänen tosin jo ollessa nukkumassa). Näitä on tainnut olla kerran tai pari.

Itse olin koiravahteina. 

Arvelin kaiken menevän kuitenkin melko hyvin. Matkassa on kuitenkin mukana tuttuja, tärkeitä, läheisiä ihmisiä. Lisäksi matkalla riittää puuhaa ja katseltavaa niin ei ehdi niin ajatella kotia ja vanhempia. Ikääkin alkaa jo hieman olemaan, että ei enää ole vain äidissä kiinni. Itse jäin anoppilaan koira- ja talovahdiksi. Mieheni jäi Turkuun, kun oli kuitenkin kiireinen työviikko hänellä.

Onko teillä lapset reissanneet isovanhempien (tai muiden) kanssa ilman vanhempia? Miten on mennyt?