perjantai 29. joulukuuta 2017

Meidän perheen joulu


Lähdimme kotoa joulunviettoon lauantaina. Monen pienen pysähdyksen ja mutkan kautta saavuimme illalla Tammisaareen mieheni vanhempien luokse. Matka Turusta Tammisaareen ei ole pitkä, mutta meillä oli monta paikkaa mihin pysähtyä jouluviemisiä viemään. Lisäksi kävimme matkan varrella hautausmaalla viemässä isäni ja isovanhempien haudoille kynttilät.

Kävimme mm. siskoni ja hänen perheensä luona kotikonnuillani. Siellä kahvittelimme herkkujen kera. Lapsilla oli hauskaa, kun saivat paljon herkkuja. Pois lähtiessämme meidän saunahirmu kuuli sanan sauna mainittavan ja huusi heti, että haluaa saunaan. Pienen suostuttelun jälkeen suostui odottamaan pienen hetken, että päästään Fammon ja Fafan luokse, jossa sauna oli jo lämpiämässä.


Tammisaaressa istuimme saliin juomaan glögiä ja vaihtamaan kuulumisia. Joulu tunnelma alkoi heti. Appiukko oli tuonut joulukuusen saliin ja laittanut siihen tähden ja jouluvalot. Meidän perheen tehtävä on perinteisesti sitten koristella kuusi. Tänä vuonna olikin oikein mukavaa, kun kolme vuotias oli reipas apuri. Annoimme kuusen olla juuri sellainen kuin siitä tuli. 

Sitten kävimme saunomassa. Saunassa oli perinteiset jouluvihdat. Saunan jälkeen valmistimme vielä perheen kanssa yhdessä piparkakkutalon. Poika sai laittaa katolle karkit kiinni.

Jouluaattona poika heräsi vierestäni innoissaan, sillä oli jo kiire joulusukalle katsomaan mitä sinne on tontut tuoneet. Tänä vuonna hän sai joka päivä Cars pikkuauton, joita olin kirpputorilta kesällä ostanut. Myös Kinder-suklaajoulukalenteri avataan heti. Hieman viha tuli, kun kertoi, että tämä oli viimeinen päivä tänä jouluna kun tontut tuovat joulusukkaan yllätyksen tai avataan joulukalenterin luukku.
Tänä vuonna laitoimme kuuseen myös vanhan lippukoristeen. Piparkakkutaloa yritettiin heti syödä.

Jouluaattona syömme perinteisesti riisipuuro aamupäivällä. Kaikille maistui hyvi. Tänä vuonna ei ollut mantelia, kun Fammo oli unohtanut laittaa, mutta se ei kenenkään joulumieleen mitenkään vaikuttanut. Puolen päivän aikaan katsomme televisiosta Turusta Joulurauhan julistuksen.

Tänä vuonna kävimme hieman aikaisemmin joulukirkossa, jotta haudoille ei tulisi niin kiire. Kirkko olikin aivan tupaten täynnä. Olimme hyvissä ajoin, mutta meidän seurueelle löytyi enää hajapaikkoja eripuolilta. Minä ja mieheni istuimme tiiviisti vierekkäin ja poika vuorotellen sylissä.


Pojalla oli ehkä hieman tylsää. Hän ilmoitti jo heti ettei osaa laulaa. Kirkossa on joka vuosi jokin esiintyjä. Tänä vuonna nuoret koulutytöt lauloivat kauniisti pari laulua. Siinä oli hieman seurattavaa lapsellekin.

Lopussa hän alkoi vähän kyllästyä ja väsyä. Jag vill Fammo -hän sanoi useasti, mutten viitsinyt päästää juoksemaan pitkin kirkkoa, kun en edes nähnyt missä Fammo ja Fafa istuivat. Loppu ajan hän kieriskeli jaloissamme, mutta oli melko hiljaa kuitenkin. Kolehdin ajaksi taas innoistui, kun ihmetteli mikä juttu se on ja sai laittaa myös itse rahaa sinne.


Joulukirkon jälkeen poika olikin jo väsynyt ja yritin saada häntä nukkumaan. Lopulta hän nukahti (ja ehkä hieman itsekin). En raaskinut herättää poikaa kesken unien, kun unen makuun oli päässyt. Minä jäin lapsen ja koiran kanssa "kotiin". Muut menivät hautausmaalle viemään kynttilöitä haudoille ja katsomaan Dragsvikin joulutervehdystä, jossa armeijan soittokunta soittaa joululauluja, on pieni puhe ja lasketaan seppele Sankari haudoille. Itse rauhoituin kuuntelin joululauluja ja paketoin vielä viime hetkellä ostamani pari pakettia.

Lapsi heräili samaan aikaan, kun muut saapuivat hautausmaalta. Seuraavaksi nautimme jouluaterian. Meillä on aina ensin kylmät ruoat ja sitten lämpimät ruoat. Pojallekin maistui ruoka melko hyvin. Hänelle tosin oli myös tarjolla mm. lihapullia.
Anopin joulupöydän herkkuja.

Kaikkien mahat olivat varmasti täynnä ja sitten rauhoituimme saliin istumaan ja olemaan. Joulupukki koputti ikkunaan ja menin nopeasti pojan kanssa lähemmäs (hän oli juuri sylissäni sillä hetkellä). Poika vilkutti innoissaan takaisin joulupukille ja sitten juoksi eteiseen vastaan joulupukkia. Siellä hän seisoi ja kuunteli joulupukkia. Vähän varmaan jännitti kuitenkin, kun ei niin paljon jutellut kuin normaalisti.

Joulupukki jakoi yhdestä korista lahjoja jokaiselle ja jututteli meitä hieman. Sen jälkeen hän jatkoi matkaansa ja me jäimme vielä jakamaan lahjoja. Poika jo kyseli saako avata ja avasi siinä sitten jo pikku hiljaa lahjavuortaan.

Muutama lelupakkaus avattiin saman tien ja poika leikki kauniisti lattialla innoissaan uusista leluistaan. Me aikuiset nautimme kahvia ja likööriä ja jutustelimme mukavia sekä katsoimme pojan leikkejä ja olimme niissä myös mukana.


Kello olikin jo paljon, kun poika meni nukkumaan. Jouluaattona se suotakoon. Tosin ei meillä muutenkaan mitenkään aikaisin mennä nukkumaan. Me aikuiset vielä rentouduimme sohvalla tv:n ääressä punaviinin ja joulusuklaiden kera.

Toivottavasti teillä kaikilla oli ihana ja rauhallinen joulu!

maanantai 18. joulukuuta 2017

Perhelomalle autolla Riikaan & Joulumarkkinoille


Meidän perhe on viime vuosina suunnannut joulun alla pienelle matkalle fiilistelemään joulua jonnekin joulumarkkinoille. Joulu ollaan kuitenkin haluttu viettää "kotona" (=sukulaisissa) läheistemme luona koti Suomessa.


Me ollaan käyty joulumatkalla mm. Budapestissa, useamman kerran Tallinnassa, Turkissa (ei ehkä niin jouluista kuitenkaan) ja viime vuonna olimme Latviassa, Riiassa. Espanjassa ja Ranskassa ollaan myös ihailtu joulumarkkinoita. Saksaan haluaisin joskus mennä ihan vain joulumarkkinoille, sillä niistä olen paljon kuullut hyvää.

Suunnitelmiin on myös kuulunut Skotlannissa käynti joulun alla muutama vuosi sitten, mutta se reissu meni mönkään. Kohdemaassa oli silloin sellainen lumikaaos, että lentokoneet eivät pystyneet laskeutumaan. Joulumatka Skotlantiin muuttui sitten alkuvuoden shoppailumatkaksi Edinburgiin.

Tänä vuonna meidän perheestä vain isäntä kävi Tallinnassa joulumarkkinoilla. Itse olen nauttinut joulufiiliksestä mm. Turun Suurtorin joulumarkkinoilla. Tosin osan ajasta olen siellä viettänyt töiden merkeissä. Ne ovat nyt taas tältä vuodelta ohi.

Joulutunnelmaan pääsee kuitenkin Turun kauppatorilla, jossa on joulutori ja kiva kota sekä joulupukki.

Riian Vanhassa Kaupungissa on sopivasti nähtävää. Joulumarkkinoilla on tunnelmaa  ja lapsille eläimiä ihasteltavana.

Me siis olimme reissussa Riikassa omalla autolla viime jouluna. Herätys oli aikainen (n.5.30), jotta ehdimme Turusta Helsingistä lähtevälle laivalle. Laivoja menee useampikin päivässä. Me halusimme aikaisen aamulähdön, jotta ehdimme nauttia matkasta paikan päällä. Laivamatka meni oikein rattoisasti. Vietimme sen pääosin laivan leikkipaikalla sekä päätimme mennä buffetaamiaiselle. 2v. ei vielä maksanutkaan mitään. Tosin ei hän paljoa syönytkään.

Tallinnassa pyörähdimme pikaiseen, kävimme kaupassa ja ajelimme hieman etelämmäksi ihanien ystäviemme luokse. Ystävillämme on myös lapsia, joten siellä riitti meidän taaperolle ihmeteltävää ja leikittävää. Yövyimme ystäviemme luona.

Aamulla hieman ennen puolta päivää lähdimme ajelemaan kohti Riikaa. Matkan varrella on ihana Pärnu, mutta tällä kertaa emme pysähtyneet sinne. Se on kyllä kiva paikka ja toimii hyvin vaikka välipysähdyspaikkana. Aivan matkan varrella on isohko kauppakeskus, johon on helppo pysäköidä ja käydä ruokailemassa.

Riian päänähtävyyksiin kuuluvat mm. Mustapäiden talo ja Zeppeliinihallit, jotka toimivat toripaikkana.

Ajaminen Tallinnasta Riikaan on helppoa, kun vain seuraa liikennemerkintöjä. Kaupunki alueella ajamista helpottaa navigaattori. Nykyään se löytyy melkein jokaiselta kännykästä.

Tie on melko suoraa (ja ehkä hieman tylsääkin) ajella. Meren ranta on lähellä tietä oikealla puolella, mutta näkyy vain hieman muutamasta kohtaa. Tie on sinänsä ihan hyvä kuntoinen, mutta kovin pieni, kun ajattelee miten paljon siinä päivittäin kulkee autoja ja isoja rekkoja. Se on koko matkalta yksikaistainen ja nopeudet eivät monessa kohtaa ole kovin korkeat. Kesäaikaan tienvarsilla näkee paljon haikaroita ja haikaranpesiä.

Ulkomailla autoillessa kannattaa tutustua autoilukäytäntöihin. Ainakin Virossa autossa tulee olla aina mukana heijastinliivi ja palosammutin.


Meillekin sattui ja vastaan tuleva poliisiauto kääntyi peräämme pillit vinkuen ja valot vilkkuen. No taaperolla oli ainakin huippua, kun oli piipaa. Isännällä vähäemmän kivaa. Selvisimme kuitenkin säikähdyksellä, sillä siellä ei tule niin kovia sakkoja kuin Suomessa. Ja koska isäntä ajoi ensimmäistä kertaa ylinopeutta Latviassa niin selvisi ilman sakkoja, muutoin summa olisi ollut 40€ (ylinopeutta n.25km/h). Poliiseilla kesti aika kauan, kun täyttivät papereitaan ja lukivat tarkasti ohjekirjastaan ohjeita.


Pysähdyimme kauppakeskukseen matkan varrella ostamaan hotelliin pientä naposteltavaa ja juomia. Meillä oli hotellin vieressä aidattu parkkialue, jossa oli porttivahti vuorokauden ympäri ja se maksoi vain 2€/vrk. Hotellista kannattaa aina kysyä (mielellään jo etukäteen) mahdollisesta pysäköintimahdollisuudesta tai neuvoista mihin auto kannattaa jättää.

Riian kaupungissa liikuimme pääasiassa kävellen sillä ihastelimme paikkoja. Heti ensimmäisenä iltana kävelimme katsomaan joulumarkkinoita vanhaan kaupunkiin (n.15min kävelymatka hotelliltamme). Ihastelimme tunnelmaa ja joimme lämpimät glögit. Taapero oli jo nukahtanut kärryihin ja päätimme etsiä taksin. Taksi matka maksoi vain n.5€ hotellille (muutama kilometri). Isäntä sai kyllä neuvoa mistä sinne hotellille ajetaan, kuski olisi ainakin muuten ajanut rampin ohitse.

Näppärintä on ottaa hotelli vanhasta kaupungista, jos viettää aikaansa vain siellä. Riian nähtävyydet ja turistikohteet sijaitsevat pääosin juuri Vanhassa Kaupungissa. Täytyy kuitenkin ottaa huomioon, että siellä on omalla autolla ajaminen on pääosin kielletty.

Vanhassa kaupungissa on paljon matkamuistomyymälöitä.

Muutoin käytimme autoa käydessämme isommissa kauppakeskuksissa keskustan ulkopuolella. Vaihtoehtoja löytyi kivasti ja kävimmekin muutamassa kauppakeskuksessa matkamme aikana. Kauppakeskuksissa on isot parkkialueet, jotka ovat ilmaisia. Varsinkin illalla ne olivat tupaten täynnä, mutta asiaan varmaan vaikutti lähestyvä joulu. Autoja oli parkkeerattu jopa lumikasojen päälle.

Osasta kauppakeskuksia löytyy lapsille kivaa puuhaa. Osa on maksullisia leikkipaikkoja, mutta ne ovat kuitenkin edullisia.


Jottei tämä postaus veny ihan älyttömän pitkäksi niin koitan jossain vaiheessa ehtiä kertomaan teille erikseen vähän ruokapaikoista, joissa kävimme ja muista pienistä vinkeistä mitä tulee mieleen. Täältä pääset lukemaan aikaisemmat jutut joulumarkkinoista:

Riian joulumarkkinoilla
Tallinnan joulumarkkinoilla
Joulutunnelmaa Tallinnassa

Kotimatkalla Latvian ja Viron rajalta (tai miksei jo Riiasta) saa ostettua halvat juomat. Superalko oli juuri valmistumassa parin sadan metrin päähän rajasta (nyt jo avattu). Me kävimme tekemässä ostoksia ihan rajalla vanhassa raja-asematoimistossa.

Mitkä ovat teidän joulumarkkinavinkkinne?





lauantai 9. joulukuuta 2017

Mammalandian joulukalenteri -Luukku 9: Joulukorttipaja


Mammalandialla on oma joulukalenteri, jossa joka päivä yksi Mammalandian bloggaaja kirjoittaa blogissaan jouluisesta aiheesta. Tänään on minun vuoroni julkaista päivän luukku. Eilisin luukun löydät By Kat Von Yvon -blogista ja huomenna on vuorossa Sinä olet aurinko -blogi.


Joulukuun 12. päivä on se, kun joulukorttien tulee olla viimeistään punaisessa kuoressa. Näin joulukortit saa lähettää edullisemmalla joulupostimerkillä hintaan 0,95€.

Tuonkin jälkeen lähetettyjen korttien pitäisi ehtiä perille kotimaassa, kun ne ovat lähetetty viimeistään 20.12. Ne kulkevat tavallisen ikimerkin hinnalla eli 1,40€.

Monilla on nyt joulukorttipajat käynnissä ja ajattelin jakaa teille muutaman kuvan lapsen kanssa tehdyistä korteista.


Me tykätään tehdä askarteluja joissa on lapsen kädenjäljet (tai jalan jäljet). Mielestäni ne on hauska muisto ja kiva jälkikäteen katsoa miten on pienet kädet kasvaneet. Ja meillä myös lapsi innokkaasti tykkää niitä maalailla.

Osa korteista on enemmän mun tekemiä, mutta kaikissa lapsi on jotenkin ollut auttamassa. Lapsen voi ottaa mukaan mm. värittämään, piirtämään, liimaamaan ja laittamaan tarroja.

Pidän kierrätyksestä ja käytän erilaisia materiaaleja sekä yritän käyttää ostamani materiaalit mahdollisimman loppuun. Ostosten yhteydessä on usein erilaista pahvia esim. vaatteiden välissä, joita voi käyttää hyödyksi niin korttien teossa kuin vaikka pakettikortteihin.


Ihanaa joulun aikaa kaikille!

sunnuntai 3. joulukuuta 2017

Suuria muutoksia

Mun tai oikeastaan meidän perheen elämään on tullut suuria muutoksia viime aikoina. Blogihiljaisuus on siis ainakin osittain johtunut näistä muutoksista.
Poika täytti vähän aikaa sitten kolme vuotta. Se oli aika sopiva ajankohta aloittaa työelämässä.


Olen siis saanut töitä, joka ainakin jotenkin sopii tradenomin papereihin. Tämä sopii hyvänä lähtökohtana työelämään.

Eniten tykkään siitä, että työajat ovat ihanteelliset. Työssä on säännölliset työajat. Olen toimistoaikaan töissä eli arkisin ja päiväsaikaan. Työaikani on 85%, joka tietysti näkyy palkkapussissa (ja ei se palkka muutoinkaan kyllä päätä huimaa).

Töissä ollessa arvostaa viikonloppujakin paaaaljon enemmän. Huonot puolet tietysti ovat vapaa-ajan vähyys. Tunnetustihan ne työt haittaavat huveja. Niin ja pitäisi vielä oppia menemään tänään eikä huomenna nukkumaan. Yleensä, kun meillä valot sammutetaan isännän kanssa vasta puolen yön jälkeen.


Poikakin on nyt sitten dagiksessa kokoaikaisesti. Onneksi hän viihtyy hyvin siellä ja on kavereita.

 Yritän tässä löytää sopivan rytmin päivään. Toisaalta iltaisin kotona on paljon tehokkaampi vaikka onkin väsynyt työpäivän jälkeen. Toivon, että ehdin myös blogia päivittämään useammin. Katsotaan miten tämä kaikki nyt lähtee menemään.