perjantai 31. tammikuuta 2020

Äkkilähdöllä Gran Canarialle




Instagramissani on saanut seurailla meidän matkaa Gran Canarialla. Otettiin tosiaan äkkilähtö, sillä aurinkoa on kaivattu ja meillä on taloyhtiössä käytävissä putkihommia. Ensin mietin lähteväni yksin, mutta sitten päätin, että on se lapsestakin kivaa päästä hiekkarannalle temmeltämään. Ja miksei se äitini siinä samassa menisi. Ensimmäistä kertaa lähdin matkaan ilman miestäni. Lennot olivat siinä satasen paikkeilla meno-paluu henkilöltä.

Äkkilähtöjä saa halvalla ainakin Kanarian saarille. Ihan muutamalla kympillä voi saada menopaluun lennot hyvälläkin lentoyhtiöllä. Pakettimatkoja, joihin kuuluu lennot ja hotelli saa muutamalla satasella. Tosin osassa ei ole määritelty hotellia, joten se on vähän tuuria millaiseen joutuu. Tämän vuoksi halusin itse valita majapaikkamme.

Hotellin allasosasto yöaikaan.

Niinpä lähdimme 5-vuotiaan poikani ja eläkeläisikäisen äitini kanssa viikoksi Gran Canarialle. Äkkilähtöön kuului pelkät lennot Finnairilla. Hotellia etsin netistä mm. Booking.comista. Jäljellä oli pääosin enää kalliita asuntoja alueella johon halusin.

Gran Canarian pohjoisosassa on sateisempaa ja pilvisempää usein. Varsinkin näin talvikautena. Siksi etsin asuntoja vain saaren eteläosasta ja sieltäkin rantojen läheltä. Sillä halusin, että asunto sijaitsee kävelymatkan päässä rannasta. Alunperin tarkoitukseni ei ollut vuokrata autoa.

Ymmärrettävästi tarjontaa ei ollut kovin paljoa kriteereillämme, sillä matkaan ei ollut montaa päivää.
Jokunen kalliimman hintaluokan hotellihuone/huoneisto oli vielä jäljellä, mutta edullisempia taisi olla vain kaksi potentiaalista tuolla alueella.

Päädyin huoneistoon, joka oli toista muutaman kympin kalliimpi, mutta siinä oli kaksi huonetta. Kiva, että mummo saa oman huoneen. Viikon asuminen maksoi n. 530 euroa tässä.

Pojan kanssa hotellin altaalla.

Itse pidän etelässä huoneistotyylisistä hotelleista. Niissä on pienet keittiöt niin voi itse tehdä halutessaan ruoat ja aamupalat. Saa syödä omalla terassilla/parvekkeella rauhassa aamupalaa maisemia ihastellen. Siivooja käy kuitenkin siivoamassa ja vaihtamassa mm. pyyhkeet. Toki se all inclusivekin on kiva, mutta se myös näkyy hinnassa. Välillä on myös kiva käydä ulkona syömässä.

Me ollaan pääasiassa nautittu olostamma, rentouduttu kämpillä, oltu terassillamme ja välillä allasalueella. Mikään kova auringonottaja en ole, mutta jonkin aikaa tykkään auringossa olla nauttimassa lämmöstä ja kerätä d-vitamiinia.

Vuokrasimme koko viikoksi auton niin ei tarvitse miettiä kulkemisia. Äidilläni on huonot jalat ja ei pitkiä matkoja jaksa kävellä. Helppoa, kun auto odottaa lentokentällä ja sen voi sinne myös palauttaa lähtiessä. Auton vuokraus maksoi noin 135 euroa viikoksi.

Lento oli Gran Canarialla myöhään illalla, joten oli kivempi, kun ei tarvinnut enää alkaa katsomaan miten julkiset menee jne.

"Aavikolla" Playa del Inglesissä.

Yhtenä päivänä kävin pojan kanssa lähirannalla asti. Jonkin aikaa istuttiin siellä ja tehtiin hiekkakakkuja. Poika muisti viime reissustamme hiekkadyynit ja kävelimme rantaa pitkin sinne. Se oli hänen matkan täyttymys. Sitten käveltiin rannan kävelykatua pitkin hotellille ja ihailtiin samalla maisemia.

Autolla käytiin välillä vähän kauempana kaupoissa. Yhtenä päivänä ajelimme Puerto de Moganiin, joka on mielestäni kaunein paikka Gran Canarialla. Siellä kiertelimme vähän katsoen paikkoja, kävimme syömässä ja poika teki rannalla hiekkalinnoja. Sinne oli tullut myös uusi leikkipaikka.

Kävimme myös San Agustinissa, joka on oikeastaan kävelymatkan päässä hotelliltamme. Siellä olimme viimeksi yhdessä äidin kanssa joitakin vuosia sitten. Kauppakeskuksissa kävimme parissa, mutta kauheasti ei mitään tullut ostettua.

Puerto de Moganissa on kauniita taloja.


Viimeisenä päivänä suuntasimme eläintarhaan Palmitos Parkiin. Siellä oli tosi hienoja näytöksiä. Ne näytökset on tuon paikan juttu. Muutoin eläimiä ei ihan hirveästi ole. Siellä on myös aika jyrkkiä reittejä, joten huonojalkaisemmalle vähän hankalakulkuista.

Palmitos Parkkiin pääsee hyvin busseilla, mutta meillä oli auto käytössä niin oli sillä helpompi mennä. Hieman pelkäsin jos on vuoristoista, mutta reitti meni solan alhaalla koko ajan ja ei tullut mitään serpentiiniteitä. Paikoin tie on kyllä tosi kapea, mutta siellä onkin vain 40km/h nopeusrajoitus.

Matka oli oikein mukava ja kaikin puolin onnistunut. Ainoa vain, että olisin voinut jäädä vielä pidemmäksikin aikaa tuonne lämpöön. Varsinkin, kun kotiin palatessani huomasin ettei se hiton putkiremppa ollut käytävässä edennyt mihinkään.

tiistai 28. tammikuuta 2020

Matkamessuilla, Year in Clarion ja omaa-aikaa

Yhteistyössä Matkamessujen kanssa.


Olin tänä vuonna ensimmäistä kertaa Matkamessuilla Helsingissä. Sain sinne bloggaajapassin, joten menin jo torstaiksi, jolloin mm. median edustajat pääsevät messuille. Päiväni alkoi, kun isäntä ja poika heittivät minut Turun rautatieasemalle. Messukeskukseen pääsee niin näppärästi junalla.


Kiertelin ja katselin messuilla sekä keräsin paljon tietoa. Loppupäiväksi sain Mukavaa seuraa bloggaajatuttavastani. Kiitos mukavasta seurasta!

Ostin vuorokausilipun julkisiin ja suuntasin kaupan kautta vuokraamaani airbnb kämppään Ullanlinnaan. Pääsin paljon edullisemmin kuin hotellissa.


Pienellä kiireellä suuntasin Hotelli Clarionin sky baariin yksityistilaisuuteen, johon olin saanut kutsun. Oli mukava nähdä muita matkailusta kiinnostuneita.

Clarionissa julkaistiin uusi year in Clarion - kausi. Ekalla kaudellahan Joonas Pesonen on asunut vuoden hotellissa. Sitä on saanut seurata hänen kanavissaan.

Nyt julkaistiin uusi kausi. Neljä vaikuttajaa pääsee asumaan Clarionissa, kukin 100 päivän ajan. Tapasimme kolme heistä. Neljännestä on haku käynnissä. Jos siis kiinnostaa hotelli asuminen niin käyppä hakemassa.

Oli kiva tutustua muihin matkailusta kiinnostuneisiin.

Ennen ysiä olin jo kämpillä. Nautin omasta rauhasta. Vaikkei tämä nyt mikään Clarionin hohtoinen ollutkaan, mutta kelpasi hyvin mulle.


Messualue on iso, joten vielä seuraavanakin päivänä huomasin ständejä joilla en ollut käynyt. Vaikka olevinani olin hyvin kiertänyt.

Messujen jälkeen kävin keskustassa syömässä. Junaa odotellessani kävin monen vuoden jälkeen Kiasmassa. Aika meni nopeasti siellä.

Junalla suuntasin anoppilaan Tammisaareen. Mies ja poika tulivat asemalle vastaan.


Lauantaina oli tarkoitus mennä koko perheen voimin messuille ja ehkä johonkin museoon. Appiukko kuitenkin sanoi, että poika voi jäädä hänen kanssaan niin mentiin miehen kanssa sitten kaksin.


Kierrettiin messuilla ja käytiin viereisessä kauppakeskus Triplassa. En tiedä onko se aina niin täynnä vai oliko vain nyt messujen aikana. Päätimme suunnata Iso Omenaan. Sielläkin ruokapaikat oli aika täynnä. Käytiin syömässä mahat täyteen ja sitten suunnattiin anoppilaan saunomaan.

Oikein mukava viikko takana siis!




torstai 16. tammikuuta 2020

Matkamessuille

Yhteistyö Matkamessujen kanssa.

Tällä viikolla Helsingin Messukeskuksessa on Pohjois-Euroopan suurin matkailualan tapahtuma, Matkamessut. Tänä vuonna messujen teemoina ovat Viro (partnerimaa), vastuulliset elämykset ja perhematkailu. Sopii siis mulle oikein hyvin!


Meidän perhe on muutamaankin otteeseen tehnyt Baltian roadtrippejä ja Virossa ollaan oltu useita kertoja. Lukua en ole pitänyt, mutta kyllä siellä tulee muutaman kerran vuodessa yleensä käytyä. Viroon on helpppo matkata laivalla ja täältä Turusta Helsingin satamaan ei ole niin pitkä matka. Viroon on helppo lähteä vaikka päivän parin reissulle.

Me ollaan nähty jonkin verran Viroa, mutta vielä on tosi paljon ihania paikkoja joissa haluaisin siellä käydä. Uskon myös, että messuilta löytyy lisää kivoja kohteita Virosta. Ohjelmalavoilla on monia Viro-teemaisia esityksiä ja pääsalissa on kymmeniä Viron matkailuyrityksiä esillä.

Lauantaina menemme messuilemaan koko perheen voimin. Osastolla 6t70 lapsia odottaa viidakkoseikkailu bObles-leikkialueella. Lauantaina klo 13 Leirintäalueella on kiinnostava puheenvuoro lapsiperheille sopivasta matkailumuodosta. Sunnuntaina taas klo 14.30 kuullaan perhepyöräilystä Ahvenanmaalla Maata pitkin -lavalla. 

Tiesitkö, että Tallinasta löytyy tällainenkin linna?

Yhä useampi kiinnittää enemmän huomiota vastuullisuuteen myös matkailussa. Myös maatapitkin matkaaminen ja lähimatkailu lisää varmasti suositotaan. Näihin löytyy messuilta myös hyviä vinkkejä. 

Näytteilleasettajia on yli 80 maasta, joten matkakohteita löytyy varmasti jokaisen makuun ja tyyliin. Itseäni kiinnostaa nyt ainakin Venäjä, kun on tullut helpotuksia viisumiin. Kerran olen Pietarissa käynyt junalla, mutta omalla autollakin olisi mukava mennä vaikka Viipuria katsomaan.

Pärnu on kaunis ja mukava matka kohde myös perheille.

Itseäni kiinnostaa kovasti myös Afrikka - mantere jossa en ole vielä käynyt. Jotenkin olen pelännyt sinne matkustamista, mutta viime aikoina huomannut, että monet sometuttuni tekevät sinne upeita matkoja. Näistä matkoista aion ottaa messuilla lisää selvää.

Myös kotimaan kohteet ja kylpylät kiinnostavat meidän perhettä. Olen käynyt 24 maassa, mutta en koskaan Suomen Lapissa. Viime vuosina Lappikin on noussut to go -listalleni. Kotimaassakin on siis paljon vielä näkemistä. Ahvenanmaalla olen ollut autoillen ja laivalla, mutta pyörämatka sinne kiinnostaisi. Näistäkin löytyy messuilta tietoa.

Ja yksi omista lemppareistani on Helsingistä Sodankylään vaihtovuodeksi muuttanut perheen äiti, Inari Fernandez. Hänen perheensä vuotta Sodankylässä on ollut kiva seurata. Tämä ihana Äidin puheenvuoroina -tubettaja löytyy viikonloppuna mm. Norwegian stagelta kertomassa matkailusta ja Sodankylästä.


Lisää tietoa messuista ja näytteilleasettajista löydät Matkamessujen sivuilta täältä.

Katsotaan jos keksin jonkin kivan äkkilähdön ensi viikolle. Meillä on tiedossa putkiremontista aiheutuvaa melua ja aion lähteä jonnekin sitä pakoon. Pari vaihtoehtoa on jo mielessä. Katsotaan minne päädyn. Hieman jännää, kun tämä on ensimmäinen matkani yksin. Rohkaistusta haen messuilta.

Samalla lipulla pääset samaan aikaan oleviin Caravan, Koti ulkomailla ja Maata pitkin -tapahtumiin.

Blogin löydät Facebookista ja Instagramista.

sunnuntai 12. tammikuuta 2020

Proto avastustehas - keksintötehdas Tallinnassa



Tallinnaan vattiin viime vuoden lopulla mukava uusi inspiroiva koko perheen kohde,  Proto -keksintötehdas. Kävimme perheen kanssa tutkimassa paikan viime Tallinan reissullamme. Proto on ihan uusi maailma, paikka jollaisia harvoin tulee vastaan.

PROTO-löytölaitoksessa pääsee tutustumaan entisaikojen keksintöihin nykyteknologian avulla. Noblessnerin vanha salainen sukellusventelakka tarjoaa upeat puitteet näille. Virtuaalilasit vielä päähän ja olet kuin toisessa maailmassa. Pääset lentämään kuumailmapallolla, ajamaan ensimmäisellä autolla, lentämään, matkaamaan sukellusveneessä ja paljon muuta.

Protossa on 1800-luvun puolivälin ja 1900-luvun tärkemmät tekniset keksinnöt esiteltynä. Lähde tutustumaan näiden Proto-tyyppeihin. Omalla inspiroivalla tavallaan tietysti. Tämä on varmasti paikka mistä nykynuorisokin innostuu. Ei mikään tavallinen museo. Täällä mukana on koko kroppa eli ei vain istuta.


Vaikka suuri osa toimii virtuaalilasien avulla niin löytyy sieltä myös kävijää osallistavia esineitä.
Kaikista rohkeimmat kävijät laittavat valjaat päällensä ja liukuvat kiskoa pitkin näyttelytilan katonrajassa.

Tällaista vastaavaa paikkaa ei löydy montaa ja nekin ovat hyvin kaukana ( Dubaissa ja New Yorkissa). Protossa on otettu ihanasti myös suomalaiset turistit huomioon ja ohjeistukset löytyvät myös suomenkielellä.

Proto on rakennettu vanhaan salaiseen sukellusvenetehtaaseen. Tykkään siitä miten Virossa osataan vanhoista rakennuksista luoda upeita uusia kokonaisuuksia.



PROTOssa on myös kone, jolla pääsette tutustumiskäynnille maailmanytimeen. Se oli jännä paikka sillä siellä laitetaan turvavyöt kiinni ja sitten penkit liikkuvat ja värisevät. Täälläkin lasit päässä.

Perheen nuoremmille löytyy pieni puuhastelualue, jossa on leikkitiiliä, putkia ja muuta rakennuspuuhia varten. Myös omaa tasapainoa voi testailla kävellen matalalla olevan "köyden" varassa.


Sanoisin, että Proto on aivan ihanteellinen kouluikäisille lapsille ja kaikille niille, jotka tykkäävät pelimaailmoista. Vanhempi väki voi ehkä hetken ihmetellä mitä hauskaa tuolla on, mutta kannattaa rohkeasti laittaa virtuaalilasit päähän ja lähteä seikkailulle mukaan.

Kannattaa pukeutua housuihin ja mukaviin kenkiin niin on helppoa liikkua, maata ja pyöräillä.


Protosta löytyy paljon vaatenaulakoita ja jonkin verran myös säilytyslokerikoita. Saimme matkatavaramme niihin sopivasti pois käsistämme.

Lipunmyynnin vieressä on pieni myymälä ja löytyy sisäänpääsy kahvilaan. Kahvilakin oli aivan ihanasti sisustettu. Sieltä löytyi myös ihan ruokaakin.

Satamasta matkaa ei ole kävellen ole hirveästi. Tallinnan keskustasta paikalle pääsee bussilla nro 73.
Kävellen aikaa menee noin parisen kymmentä minuttia.
Osoite on Peetri 10, Tallinna.

Proto sijaitsee hyvin lähellä Lentosaman merimuseota. Aivan ihana koko perheen kohde sekin.
Siitä pääset lukemaan täältä.

Sisäänpääsy Proto -keksintötehtaaseen:

Alle 6-vuotiaat ilmaiseksi
Muut 12e/hlö
Perhelippu 28€

Kotisivut: https://prototehas.ee

Kannattaa lähteä seikkailulle!


Blogin löydät Facebookista ja Instagramista.

perjantai 10. tammikuuta 2020

Babe - urhea possu ihastuttaa teatterin lavalla

Yhteistyössä Turun kaupunginteatterin kanssa.

Upean puvustuksen on luonut Tuomas Lampinen. Nuket puolestaan on suunnitellut ja rakentanut Heini Maaranen.

Turun kaupunginteatterissa pyörii tällä hetkellä ihana Babe - urhea possu. Niin ihanaa, että on kivoja näytelmiä joihin mennä myös lasten kanssa. Tästä tällä kertaa kiitos ohjaaja Milko Lehdolle, joka ehdotti, että haluaisi tehdä jonkin koko perheen näytelmän.

Monet varmasti muistavat Babe - possun elokuvista. Se kahmi kasan Oscar-ehdokkuuksia. Voittokin tuli parhaista efekteistä. Babe -urhea possu perustuu Dick Kingin saman nimiseen kirjaan.

Nyt Babe - possu on siirtynyt Turun kaupunginteatterin lavalle Milko Lehdon ohjauksessa. Lisäsilauksen tähän näytelmään tekee se, että siinä yhdistyy perinteinen näytteleminen ja nukketeatteri. Osa hahmoista on nukkeja, joita ihmiset lavalla liikuttavat. Nukeattajien ohjauksesta vastaa Timo Väntsi.

Myös perinteisiä eläinpukuihin pukeutuneita hahmoja nähdään lavalla. Puvustuksesta on vastannut Tuomas Lampinen. Aivan ihania pukuja. Varsinkin korea kukko ja pöyhkeä kana olivat erityisen hauskoja.

Jani uljas on luonut hienot lavasteet, jotka muuttuvat näppärästi kohtauksen mukaan. Näyttämä on kuin satumainen farmi, jossa on upeasti toteutettu kolmiulotteisuus.


Babe on possu, jonka maatilan isäntä voittaa markkinoilta. Possu tutustuu maatilan eläimiin ja ystävystyy niiden kanssa. Paimenkoira ottaa porsaan hoiviinsa. Babe osoittautuu mainioksi paimenkoiraksi (tai siis paimenpossuksi). Täten Babe säästyy joulukinkun kohtalolta.

Babe haluaa isona paimenkoiraksi ja se harjoittelee kovin osallistuakseen paimenkoirien taitolajien Grand Prix -kilpailuun. Ystävällisyydellään ja kauniilla sanoilla possu pärjää hyvin.


Kävin Baben pressitilaisuudessa tutustumassa ja tiesin heti, että tätä pitää mennä pojan kanssa katsomaan. Lapsesta oli jännä päästä ensimmäistä kertaa oikeaan teatteriin katsomaan näytelmää. Hyvä jo pienestä pitäen opettaa kiinnostusta teatteriin ja oppii siinä samalla miten teatterissa toimitaan. Kuvat olen muuten ottanut pressitilaisuudessa. Teatterietikettiinhän ei kuulu kuvaaminen.

Olimme hyvissä ajoissa paikalla ja jo teatterirakennus oli 5-vuotiaan mielestä niin hieno. Paljon ihmeteltävää ensimmäiselle kerralle.

Babe-possun roolia esittää Merja Pöyhönen (kuvassa) ja Sirpa Järvenpää.


Tämä näytelmä esitetään suurella näyttömällä. Näytelmän alussa punainen esirippu on vedetty eteen perinteiseen tapaan ja näytelmän alkaessa se siirtyy sivulle. Lapsi tiesi heti, että nyt se alkaa ja oli hiljaa ja kauniisti paikoillaan. Hieman malttamattomana, kun odotti esityksen alkua. Oli mukava nähdä miten paljon lapsia oli saapunut näytelmää katsomaan vanhempien tai isovanhempien kanssa.

Näytelmässä on erilaisia tunnelmia kuten kuuluukin. Poikaa taisi hieman pelottaa, että kaatopaikkakoirat syövät Babe -possun. Myös haikeutta ja surua oli pienten koirien joutuessa uusiin koteihinsa ja lampaan kuoltua. Saatiin myös nauraa. Hauskin kohtaus lapsesta oli kun rosvot tulivat maatilalle ja Babe niitä pois ajaessaan puri toiselta kalsarit jalasta. Sitä naurettiin vielä kotonakin. Babe oli mukava elämys - niin äidille kuin lapsellekin!

Babe - urhean possun ikäsuositus on 4+. Se sopii erityisesti kouluikäisille.

Tarinassa on opettava sanoma. Se on kertomus rakkaudesta ja hyväksynnästä. On tärkeää olla juuri sellainen kuin on ja pienikin voi olla iso. Kun on rakastettu ja hyväksytty niin uskaltaa olla rohkea ja huoleton.


Babe -urhea possu kestää pari tuntia, joka sisältää väliajan. Väliajalla ehdimme nauttia herkullisia leivoksia ja virvokkeita, joita kahvilasta löytyy. Aikaa säästää jos ne tilaa jo etukäteen. Tähänkin näytelmään MBakery on suunnitellut leivoksen. Baben teemaleivos on herkullisen makea ja maistuu hubba bubbalta.

Kotiin ostimme kivan Babe possu -julisteen muistoksi ja nyt se koristaa lastenhuoneen seinää. Muutakin pientä oli myynnissä.


Saliin mennessä tarjolla on istuinkorokkeita lapsille.

Vielä vinkkinä, että teatterilipulla pääset matkustamaan ilmaiseksi fölillä kolme tuntia ennen ja kaksi tuntia esityksen jälkeen. Tämä jos mikä kannustaa varmasti käyttämään julkisia. Hieno juttu!

Kevään esitysajat löydät Turun Kaupunginteatterin sivuilta.




Blogin löydät Facebookista ja Instagramista.

sunnuntai 5. tammikuuta 2020

Legoland Discovery Center Berliini


Berliinin matkallamme kävimme perheen kanssa Legon kokemuskeskuksessa -Legoland Discovery Center Berliinissä. Viisi vuotiaamme on suuri Legojen ystävä ja tämä oli mukava sisäleikkipaikka.
Se on nimen omaan sisäleikkipuisto ja sitä ei kannata sekoittaan Legolandiin. On enemmänkin verrattavissa meidän sisähuvipuistoihimme. Näin talvella varsinkin kivaa tekemistä tai jos matkalle sattuu huono ilma.

Legoland Discovery Center Berlin sijaitsee Sony Centerissä, Potsdamer Platzilla. Paikalle pääsee helposti kaikilla julkisilla kulkuneuvoilla. Sisäänkäynnin tunnistaa lähellä olevasta suuresta legoista rakennetusta kirahvista. Ulos päin se on vain pieni sisäänkäynti, sillä paikka sijaitsee maan alla parissa kerroksessa.

Alimmassa kerroksessa oli lukollisia, pantilla toimivia säilytyslokeroita. Myös isoja laatikoita oli joihin voisi jättää takkinsa.


Sisään mentäessä ensimmäisenä on Miniland, josta löytyy legoista rakennettuja upeita Berliinin tunnettuja rakennuksia ja maisemia. Näihin on käytetty yli kaksi miljoonaa Lego palaa.

Nappeja painamalla tapahtuu aina jotain. Siellä mm. työntekijät kurkistavat viemäriluukusta, kuumailmapallo nousee ja hauskimpana on Berliinin muurin kaatuminen. Valot vaihtuivat taustalla ja musiikki soi.

Miniland koristellaan teeman mukaan ja nyt ne olivat saaneet talvisen lumipeitteen ja joulukoristeita.


Tietysti löytyy useampikiakin paikkoja joissa pääsee rakentelemaan legoilla. Meillä ainakin pysähdyttiin aina niihin rakentamaan.

Kokemuskeskuksesta löytyy jopa pari huvipuistolaitetta. Yläkerrasta lähtee Dragon ride -ajelu. Kierroksella näkee matkan varrella erilaisia legoista rakennettuja hahmoja ja esineitä. Ne tekevät erilaisia asioita kuten "sylkevät" (vettä) päälle. Kierroksella jopa vaihdetaan kerrosta ja kärry menee välillä alakertaan "vankilatyrmään" ja sieltä sitten taas jatkaa yläkerrassa.

Meidän perheessä kaikki tykkäsivät tästä kovin. Pienimmille pimeässä voi olla vähän pelottavaa. Ajelulle kannattaa mennä pari kertaa sillä itse en ainakaan yhdellä kertaa ehtinyt niin katsoa kaikkia hienoja legorakennelmia. Kierrosta suositellaan alkaen 4-vuotiaille (vanhempien seurassa). Säännöissä ainakin sanotaan, että vauvat ja taaperot eivät saa mennä kierrokselle. Ei myöskään sovellu raskaana oleville.

Vaunuun mennessä ilmoitettiin, että siellä ei saa valokuvata. Siksi kierrokselta ei nyt ole kuvia teille näyttää. Kierroksen päätteeksi alakerrasta voi ostaa ajelustanne valokuvan. Siellä on myös mahdollista ottaa muitakin valokuvia, jossa saa legohahmoja kuvaan.

Toinen huvilaite oli Merlin´s Apperitice. Se pyörii ympäri ja menee ylös alas, kun polkee.


Uusin alue on Lego Ninjago alue, jossa pääsee harjoittelemaan ninjan taitoja. Sieltä löytyi liikkuvaa kiipeilyseinää, rakennusalue ja seikkailurataa.


Myös dinosaurusten ystäville on oma hauska alueensa, jossa pääsee rakentelemaan legoilla ja tekemään niistä vaikka pientä videota.

Lego tehtaassa pääsee näkemään lego palikoiden valmistusta. Kierroksella tehdään oma yksilöity legopalikka, jonka saa muistoksi. Saksan lisäksi opastusta saa tarvittaessa englanniksi.

Työpajassa pääsee rakentamaan ohjeistuksella jonkin pienen legorakennelman. Työpajan päätteeksi teoksen voi muutaman euron hintaan ostaa kotiin. Vaikket kävisikään työpajassa niin kannattaa kurkata työpajan ollessa kiinni sen takaosassa olevat hienot legorakennelmat.


Lego Racers alueella voi rakentaa oman kilpa-auton. Radoilla voi testata nopeutta, kilpailla muiden kanssa ja katsoa miten oma auto kulkee mutkista.

Rakenna myös oma korkea rakennus ja laita se maanjäristyslaitteeseen testataksesi miten hyvin se pysyy kasassa. Kaikkea hauskaa erilaista siis löytyy.

Alakerrassa on Lego-tastic café, josta löytyy pientä suolaista ja makeaa. Mikään kovin kummoinen valikoima ei ollut, mutta sen verran löytyy, että nälkäiseksi ei jäänyt (mm. ranskalaisia, hot dog). Omia eväitä ei siellä saa nauttia. Omat vauvanruoat ovat toki sallittuja sekä allergisen lapsen eväät.


Lego Discovery Centerissä on myös 4D -elokuvasali, jossa näytetään lyhyitä Lego filmejä. Jokainen saa 4D-lasit päähänsä elokuviin mentäessä. 4D tuo upean kolmiulotteisen tunnelman. Välillä linnut tuntuvat lentävän aivan silmien edestä tai joku tuntuu melkein hyökkäävän katsomoon. Myös "oikeaa" lunta sataa ainakin etummaisille riveille kummankin elokuvan aikana.

4D Cinemassa pyörii siis kaksi eri minielokuvaa. Kannattaa käydä katsomassa kummatkin. Me tykättiin näistä paljon.Yhden kesto on 12 minuuttia. Elokuvat alkavat 20 minuutin välein ja teatterin sisäänpääsyn ulkopuolella näkee kuinka kauan on seuraavan esityksen alkuun. Alle 8-vuotiaat tarvitsevat aikuisen mukaan elokuvaan.


Paikkaa suositellaan 3-10 -vuotiaille lapsille. Jos lapsesi pitää legoista niin hän varmasti pitää tästä paikasta. Pari kolme tuntia on sopiva aika, joka tuonne kannattaa varata. Tuonne pääsee aikuiset vain lapsen kanssa. Jos aikuisporukalla mielii tuonne niin siellä järjestetään välillä aikuisten iltoja.

Perheen pienimmät varmasti viihtyvät parhaiten Duplo alueella. Se ei kyllä mikään järin suuri mielestäni ole. Ainakaan jos pieniä sattuu monta olemaan paikalla samaan aikaan.

Pois lähtiessä kuljetaan Lego-kaupan läpi. Sieltä löytyi kympillä kuukauden tarjoustuote, jonka ostimme. Myös muutaman itse kokoamansa hahmon saa ostaa melko edullisesti. Muutoin hinnat eivät mielestäni ollut edullisempia ja valikoimakaan ei järin suuri ollut. Tai ainakaan meidän haluamistamme Minecrafteista löytyi vain yksi paketti ja sekin oli sellainen todella iso.


Suuntasimmekin toisena päivänä kauppakeskukseen, jossa sijaitsee suuri Legokauppa. Sieltä löytyy vaikka mitä ja hieman edullisemmin kuin Suomessa ovat normaalihintaisina.

Legoland Discovery Center ei ole ihan halvimmasta päästä, mutta mielestäni kyllä koko rahan arvoinen. Alle 3-vuotiaat pääsevät ilmaiseksi. Tarjolla on monelaisia lippuja. Netistä etukäteen tilattuna lipuista saa hieman alennusta. Lippujen hinnat alkavat 13 eurosta. Me saimme Berliinikortilla alennusta normaalihinnasta.

Näin talvella mitään jonoja ei ollut, mutta olen ymmärtänyt, että tuolla voi olla myös pitkät jonot. Siihen kannattaa siis varmasti varautua jos menee kesällä, loma-aikoina tai viikonloppuna. Jonottamiselta voi välttyä ostamalla netistä etukäteen liput.




Blogin löydät Facebookista ja Instagramista.