tiistai 15. toukokuuta 2018

Äitienpäivä


Tänä vuonna äitejä hemmoteltiin upeilla ilmoilla. Sääukkelin lisäksi mies ja poika muistivat myös ihanasti minua. Lauantaina katsottiin miehen kanssa Euroviisuja sinne yö kahteen asti, joten olin jo valmiiksi sanonut, että mielelläni nukun aamusta. Ei tarvitse tuoda aamupalaa sänkyyn. Ehkä sitten jos poika itse sellaisen haluaa joskus järjestää. Vielä kun on sen verran pieni ettei pahemmin tuon päivän päälle ymmärrä.

Nukuttuani tarpeeksi poika tuli viereeni ja löhöttiin siellä pojan kanssa. Mitä sitä enempää kaipaisikaan kuin sitä läsnäoloa. Hetkessä elämistä.

Meillä ollaan nykyään aika käytännöllisiä lahjojen kanssa. Tavaraa on vähän liikaakin, joten meillä yleensä esitetään lahjatoive. Toki mekin välillä toisiamme yllätetään pienillä lahjoilla. Perjantain kauppareissulla ilmoitin, että mansikka-amppeli olisi ihanteellinen äitienpäiväkukka. Sellainen olisi kiva meidän parvekkeella. Saisi ehkä vähän makoisia mansikoita suuhun. Samalla tulee ne kesäkukat hankittua. Tiedä sitten kauanko ne viihtyvät meidän helteisellä parvekkeella.


Jotta pojalla olisi kuitenkin kivaa juhlistaa ja yllättää äiti niin ruokaostosten jälkeen mieheni ilmoitti "unohtaneensa" kauppaan jotain. Samalla kuiskasi pojan korvaan äitienpäivälahjasta ja minä esitin kuuroa ja tietämätöntä. Vielä uppoaa mun näyttelijänlahjat poikaan. Mansikka-amppeli mulle annettiin heti, kun istuskelin kassojen jälkeisellä penkillä odottamassa.

Toinen toiveeni oli muumimuki. Niitä on tullut kerättyä. Olivat valikoineet uusimman kesämukin, sillä sen mies tiesi varmaksi kokoelmistani puuttuvaksi. Poika toi sen mulle halien kera sänkyyn. Sain mä siis mukin sänkyyn. Ilman täytettä. Kuten halusinkin.


Pojan askarteleman hienon kortin olinkin jo saanut keskiviikkona dagiksen äitienpäiväkahvituksessa.
Mies oli tehnyt aamupalaa, jota nautittiin sitten yhdessä telkkarin edessä. Poikakin oli hieman avustanut.

Myöhäisen aamupalan jälkeen pyöräilimme kaupan kautta picnicille. Nautittiin se leikkipuistossa niin poika pääsi samalla leikkimään. Mun suusta ei varmaan useinkaan kuule etten tarvitse shampanjaa. Nyt olin kuitenkin päättänyt ajella vielä Turusta Saloon heti picnicin jälkeen. Omaa äitiäni tietysti halaamaan.

Juomaksi valikoitui pari alkoholitonta kuivaa siideriä. Söin ihanan Deluxe rapupatongin ja jälkkäriksi vadelmarahkaa. Sitten pyöräillen takaisin kotiin. Poika nukkuikin sopivasti kotimatkan pyöräkärryssä.



Istuttiin äitini luona kahvittelemassa kakun kera. Poikakin sai leikkikaveria, kun siskoni perheineen tuli paikalle. Myöhemmin illasta mentiin vielä torille nauttimaan jäätelöt. Siellä olikin kiva istuskella parin siskon, äitini ja pojan kanssa. Lapsille oli kivat omat pienet penkit ja tuolit, joita poikani siinä laittoi järjestykseen ja välillä epäjärjestykseen. Junaleikkeihin pääsi myös kaikki mukaan.

Oli mukava äitienpäivä! Rentoa oleskelua oman rakkaan lapseni kanssa. Olen niin kiitollinen äitiydestäni ja ihanasta lapsesta.

Miten teidän äitienpäivä sujui?




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos, kun piristät päivääni kommentillasi!