Vuosi sitten tammikuussa teki mieli johonkin lämpimään lomailemaan. Itselläni oli tuolloin vapaata, joten parin viikon varoajalla löysin netistä halvat lennot. Ostin matkat myös äidilleni ja tuolloin 5-vuotiaalle pojalleni. Vähän piristystä myös yksin elävän eläkeläisen päiviin sekä päiväkotilaiselle.
Tuttu ja turvallinen Kanarian saaret oli kohteenamme. Tämä oli ensimmäinen pidempi ulkomaanmatkani ilman vakiomatkakumppaniani (omaa miestäni). Tällä kertaa olin siis itse järjestämässä kaiken aina matkasuunnitelmista autonvuokraukseen ja ruokailun järjestämiseen. Eipä se mitään tähtitiedettä ole, mutta oma miettimisensä kuitenkin. Meillä, kun on tapana tehdä omatoimimatkoja. Miehelläni ei ollut lomaa, joten hän oli töissä ja varmasti nautti kotosalla omasta olostaan.
Tammikuussa 2020 koronasta jo puhuttiin, mutta silti se tuntui vielä melko kaukaiselta asialta ja matkailtiin vielä entiseen tapaan.
Silloin työttömänä minulla oli varaa kuitenkin kustantaa tämä lysti, kun lentomatkatkin maksoi vain päälle satasen meiltä kaikilta. Toki muita kuluja aina tulee, mutta kuitenkin varmasti alle tonnilla pärjättiin viikko etelässä kolmeen pekkaan.
Siihen sisältyi matkat junalla lentokentälle ja takaisin (Tku-Helsingin lentokenttä-Tku), lennot, vuokra-auto koko viikoksi käyttöömme ja ruoat. Pääasiassa söimme asunnossamme ja ostimme ruoat paikallisista kaupoista. Välillä kävimme myös ulkona syömässä jotain. Yöpymisen varasin netin kautta ja se oli apartamentotyylinen hotelli. Eli huoneisto, jossa on myös keittiö, mutta myös talon aulapalvelut ja yhteinen uima-allasosasto yms. käytettävissä.
Meidän huoneistossa oli kaksi makuuhuonetta ja olohuone keittiöllä. Olimme onnekkaita, sillä huoneistomme oli alatasolla, joten meillä oli olohuoneesta pääsy "parvekkeelle" ja sieltä pääsi suoraan uima-altaalle.
Minua kyllä aluksi vähän jännitti ajaminen ulkomailla. Varsinkin, kun saatiin paljon isompi auto käyttöömme kuin olin varannut. Farmarimallisella autolla parkkeeraaminen esimerkikisi on vähän hankalampaa kuin pikkuautoon tottuneena. No, mutta mahtuipahan ainakin meidän matkalaukut hyvin autoon.
Me ollaan oltu useampi kerta saarella, joten nyt ei juostu niin nähtävyyksien perässä. Nautittiin olostamme, oltiin hieman auringossa ja käytiin rannalla. Syötiin herkkuja ja elettiin kiireettömästi. Toki uusiakin juttuja oli.
Minä ja poikani liikuimme enemmän kävellen lähialueella, sillä äidilläni oli tuolloin erityisen kipeä polvi. Äidin nauttiessa terassillamme auringosta me kävimme välillä rannalla ja yhtenä päivänä kävelimme ihailemaan dyynejä. Yhtenä iltana olimme myös kävelyllä, sillä pitihän sitä pojan päästä pienelle eväsretkelle -testaamaan uutta Minecraft-eväslaukkua.
Saaren ehkä kaunein (ja ruuhkaisin) paikka on pieni Puerto de Moganin rantakylä. Siellä kukkaset kukkii kauniisti, on rantakahviloita uimarannan äärellä. Tuolta lähtee myös sukellusveneet, jos haluaa nähdä kaloja. Olimme aiemmalla matkallamme tuollaisella, mutta mielestäni se oli vähän pettymys. Toki niitä kalojakin varmaan vähän eri tavalla eri aikoina näkee. Ei kuitenkaan ollut mikään wau elämys, jollaisella olisi päästävä uudelleen.
Puerto de Moganissa on myös joka viikko markkinoita. Tuollain on erityisen vaikea löytyy parkkipaikkoja ja on aika tungostakin toisinaan. Itse menen mieluummin hiljaisempina hetkinä ja käyn saaren muilla vastaavilla markkinoilla.
Yhden päivän kohteemme oli eläintarha Palmitos Park. Se ei ollut kovin kaukana, mutta paikoin tie oli melko kapea. Ei onneksi sattunut tulemaan autoja vastaan. Ostin liput etukäteen netistä niin ne olivat halvemmat. Paikan päällä näytetään tietysti liput. Tulostusmahdollisuutta meillä ei ollut, mutta olin ne onneksi tallentanut liput kuvana kännykälleni, sillä nettiyhteydet toimivat eläintarhan alueella tosi huonosti. Tästä olin onneksi lukenut jostain etukäteen ja tallensin liput kännykälleni.
Välillä kävimme ajelemassa lähikylissä katselemassa, kaupoilla ja kahvilla. Matka oli kaikin puolin onnistunut ja mukava. Eipä tuolloin osannut ajatella miten maailman meno ja matkailu muuttuisi. Toisaalta olen kyllä tykännyt olla ihan kotosallakin, kun yleensä ollaan oltu paljon menossa niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Olen nauttinut arjesta ja kotoilusta. Koti on kuitenkin paras paikka olla! Vaikka matkailusta pidänkin niin silti myös kotona viihdyn hyvin. Nyt olen myös työelämässä niin ei muutenkaan pääsisi niin matkustelemaan. Kannatti tehdä tämä Kanarian matka. Sen voimin on pärjännyt hyvin näihin päiviin saakka. Tosin oli meillä kesälläkin matkoja, mutta lähempänä. Niistä kirjoittelen sitten toisella kertaa.
Joko sinulla on kaipuu jonnekin ulkomaille? Mikä oli sun viimeisin kaukaisempi matka?
