tiistai 29. maaliskuuta 2016

Poikamme kastajaiset


Pari viikkoa sitten olleet kastajaiset saivat muistelemaan meidän oman pienokaisen hieman yli vuoden takaisia juhlia. Väriteemana meillä oli vaaleansininen, kuten varmaan monen muunkin pienen prinssin kastajaisissa. Tai oikeastaan se oli sini-valkoinen teema. Siskoni sanoi kastajaisissa minulle, että tosi kiva tämä sinivalkoinen teema, kun on juuri ollut itsenäisyyspäiväkin. Itse en vain sitä ollut tajunnut, mutta valkoisen ystävänä se varmaan kävi vahingossa, ihan huomaamatta.

Näin jälkikäteen ihmettelen miten ehdin tehdä kaiken, sillä olinhan tehnyt itse kaikki tarjoiltavat, koristeet sun muut. Tosin pidän myös tällaisesta puuhailusta ja juhlien järjestämisestä. Paikan päällä sain hieman apuja siskoiltani ja heidän ahkerilta lapsilta, jotka kilpaa keräsivät tiskejä. Juhlien tiimellyksessä tarjoiluilta ja lapsen hoidolta ehdin näköjään muutaman kuvankin napsaista. Tosin näin jälkikäteen ajatellen monesta tilanteesta ja kakusta jäi kuvat ottamatta, mutta tärkeimpiähän ovat ne eletyt hetket ja upeat muistot mielissämme. 






Menu 

focaccia
pororullat
tonnikalarullat

täytekakku 
sydänpiparit
suklaa konvehdit

sokeriton kakku
sokerittomat kaurakeksit

juomina kahvi, tee, vesi ja mehu



Paikan päälle oli kutsuttu meille läheisimmät. Omasta äidistäni ja sisaruksista perheineen kertyy jo jonkin verran porukkaa. Miehelläni ei ole sisaruksia, mutta hänen sukunsa pitää tiiviisti yhtä ja he ovat meille tärkeitä. Heistä tulikin pieni juhlasali täyteen.


Lahjaksi Staffan sai mm. pari upeaa kukkakimppua, vauvan vaatteita, leluja, muistoesineitä (kuten tinainen karusellivalokuvakehys, hopeinen kummilusikka) pari rahastoa ja paljon kaikenlaista muuta kivaa. Seurakunta lahjoitti perinteisesti kastekynttilän ja lisäksi body, jossa on teksti "Kallad vid namn". Body oli melko isoa kokoa on onkin juuri otettu käyttöön. Samalla pöydällä meillä oli myös vieraskirja. Meillä on erillinen vieraskirja perheen isompia juhlia varten.



Pöydillä oli perinteisesti valkoiset pöytäliinat. Jokaisessa pöydässä oli valkoisia ruusuja siniseksi värjätyssä vedessä. Värjäsin veden muutamalla tipalla elintarvikeväriä. Isoimmissa maljakoissa oli myös sellofaania, joka näyttää kauniilta veden seassa. Väri kannattaa laittaa vain hieman ennen juhlia etteivät ruusut ehdi imemään sinistä vettä ja värjäydy. Tosin jos haluaa esim. sinisiä ruusuja niin tuossa on helppo keino värjäykseen. 

Pienempiin maljakoihin tein koristeeksi vaalean sinisestä nauhasta rusetit. Meillä oli lainassa  Turun Seurakunnalta kastepuku, sillä emme kokeneet sitä sellaiseksi, jonka haluamme omaksi (meillä on muutenkin kaapit täynnä). Siihen oli tarkoitus laittaa sinisestä nauhasta rusetti pitkällä narulla koristeeksi, mutta jäi se sitten siinä kiireessä tekemättä. Maljakoissa oli käytössä samanlaista nauhaa. Lisäksi kaikissa pöydissä oli tunnelmaa tuomassa valkoiset kynttilät valkoisilla ruusumanseteilla. 



Kastajaiset olivat joulukuun puolen välin paikkeilla. Maassa oli ainakin jonkin verran lunta. Tilaisuus oli kaksikielinen. Juhlapaikka sijaitsi aivan Turun Pyhän Katariinan kirkon vieressä, jossa itse kaste suoritettiin. Tuo Nummen seurakuntakoti on oikein kiva ja tunnelmallinen vanha puutalo ja "talon emäntä" oikein mukava ja avulias. Useimmat kirkkojen juhlatilat ovat Turussa kasteen yhteydessä ilmaisia kolmen tunnin ajalta, mutta tuo Nummen seurakuntakoti on yksi niistä kolmesta, joissa on tilavuokra. Halusimme kuitenkin tilaisuudesta oman näköisemme ja lämminhenkisen tilan juhlien pitoon.




4 kommenttia:

  1. Jäänpä sunkin blogiin lukijaksi, samantyylisiä postauksia kun itsellänikin :) Tollasia sydänkeksejä voisin itekin tehdä meidän nimiäisiin kun ne koittaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tervetuloa lukijaksi! =) Nuo sydänkeksit olivat ihan kivoja. Yhden satsin päällysteestä tuli vain vähän kovia, mutta oppisimpa senkin. Tarkoitukseni oli tehdä sellaisia jalanjäljenmuotoisia pipareita, mutta en sellaista muottia löytänyt siihen hätään. Sydämiä sitten tein ja ihan kivoja niistä tulikin! =)

      Poista
  2. Olipa kiva muistelo pikku Staffanin kastajaisista. Sinähän olet oikea jauhopeukalo. On herkkua niin monenlaista ja kauniisti tuotu esille.
    Kaunis juhla! Hienoa kun teit tästä blogikirjoituksen. Itsellesikin jää tämä muistoksi.
    Tuo on hieno ele, kun seurakunta lainaa kastepukua. Missä niitä säilyttää, niinkuin tuossa sanotkin.
    Aurinkoista viikonloppua!

    VastaaPoista

Kiitos, kun piristät päivääni kommentillasi!